10 suositusta ympäristöahdistuneelle
Älä koe itseäsi heikoksi tai epäonnistuneeksi, jos tunnet ympäristöahdistusta.
On ymmärrettävää, jos monet vaikeat tunteet tuntuvat noloilta, sillä yhteiskunnassamme pelätään tällaisten tunteiden kokemista. Vaikeat tunteet eivät kuitenkaan ole heikkoutta, vaan terveyttä ja vahvuuksia. Olet tehnyt terveen tilannearvion, jos maailman ongelmien suuruus huolestuttaa sinua.
Arvosta ja kunnioita ympäristöahdistustasi.
On arvokasta, että olet onnistunut säilyttämään herkkyyttä maailman kivulle. Se merkitsee sitä, että voit kokea myös enemmän iloa, sillä et ole turtunut. Mutta kunnioita ahdistusta siinäkin mielessä, että pidät siihen sopivan etäisyyden. Kannattaa uskaltaa uida tunteiden meressä, mutta ei kannata sukeltaa jatkuvasti pohjamutiin.
Et ole yksin. Älä myöskään jää yksin.
On lohdullista, että meitä ympäristöahdistuneita on paljon. Toistaiseksi emme usein ole vain löytäneet toisiamme, koska yhteisöissämme ei ole ollut helppoa tunnustaa näitä tunteita. Nyt ovia on auki. Etsi tai luo oma vertaisryhmäsi, jossa voitte jakaa yhdessä sekä tunteita että toimintaa.
Toimi, mutta älä koko ajan.
Toiminta on olennainen osa ympäristöahdistuksen käsittelyä. Jokainen voi parantaa maailmaa omien resurssiensa mukaan. Mutta jos hoidat ympäristöahdistusta pelkästään toimimalla, uuvut helposti.
Etsi tasapainoa.
Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka kannattelevat sinua? Entä millaiset asiat kuluttavat energiaasi? Yritä rakentaa tasapainoa. Jos olet aktiivinen, voit myös levätä ja virkistyä hyvällä omatunnolla. Tämä on jatkuva prosessi: älä koe syyllisyyttä tasapainottelussa epäonnistumisesta, vaan jatka matkaa ja yritä uudelleen.
Harjoita itsesäätelyä.
On vaikeaa jaksaa, jos koko ajan seuraat maailman murheita. Tutustu itsesäätelyn keinoihin ja rakenna vähitellen oma tapasi elää siten, että olet avoin, mutta asetat myös rajoja. Esimerkkejä:
1) Aamu. Aloita ensin rauhassa. Aseta sitten sopiva mielenlaatu uutisten lukemiseen: "Osoitan välittämistä, mutta en sukella tunnetasolla kaikkeen maailman kurjuuteen." 2) Ilta. Sulje elektroniset laitteet hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Esimerkiksi ilmastonmuutosuutiset voivat odottaa aamuun.
Ystävysty tunteidesi kanssa.
Olemme usein ajaneet vaikeat tunteet piiloon. Meillä on haastava mutta pohjimmiltaan hyvin palkitseva tehtävä ystävystyä niiden kanssa uudelleen. Seurustelu vaatii aikaa ja toisen kunnioittamista. Ei voi pakottaa, voi vain kutsua. Ystävyyssuhteet vaativat meiltä monia asioita, kuten kärsivällisyyttä, mutta ne rikastavat elämäämme keskeisellä tavalla. Kun ystävystymme enemmän tunteidemme kanssa, tutustumme paremmin koko omaan itseemme. Samalla saamme välineitä rikkaampaan vuorovaikutukseen maailman kanssa.
Kuuntele kehoasi.
Tunteemme elävät paitsi mielessä, myös kehossamme. Länsimainen kulttuuri on pitkään väheksynyt kokonaisvaltaisen ruumiillisuuden merkitystä. Kuuntele kehoasi ja anna sen liiketarpeille aikaa. Missä kohtaa kehoa mikäkin tunne tuntuu? Entä millainen liike auttaa tunteen energian läpivirtaamista? Kehomme on myös silta luontoon ja luonnossa ajan viettäminen auttaa monin tavoin ympäristöahdistuksessa.
Kuuntele unia ja unelmia.
Unet ovat kehomme ja mielemme tapa kertoa meille, millaisia asioita tajuntamme takamailla liikkuu. Niitä seuraamalla voi oppia paljon tunteistaan. Unelmat ovat vuorostaan tietoisen mielikuvituksen olennainen toimintatapa. Nykyaikaa vaivaa ”radikaali tulevaisuudettomuus” ja unelmien puute. Miten juuri Sinä voisit osallistua paremman tulevaisuuden visioimiseen? Yhteiskunnassamme on suuri tarve tulevaisuuskuville, jotka ottavat todesta sekä ongelmat että mahdollisuudet.
Hyväksy mielen vuodenajat ja hyödynnä kahden tason näkökykyä.
Kukaan ei tule kokonaan valmiiksi. Aivan kuten luonnon maailmassa, myös ihmismielessä on vuodenaikoja. Joskus kannattaa vain hyväksyä pimeä alakulo ja elää sen läpi, kevättä odottaen. Myös vaikeat tunteet ovat osa elämää. Kahden tason näkökyky tarkoittaa säännöllistä huomion kiinnittämistä sekä vaikeuksiin että hyviin asioihin. Lamauttavan ympäristöahdistuksen alla jää usein huomaamatta, kuinka paljon maailmassa on myös toivon merkkejä. Kun muistamme hyvät asiat ja kiitollisuuden, jaksamme paremmin.
(Lisäys 17.9.: samat ohjeet ruotsiksi tästä linkistä)
(Lisäys 5.10.: samat ohjeet englanniksi tästä linkistä)
Lisätietoa:
- Panu Pihkala: Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja 2017)
- Joanna Macy & Chris Johnstone: Active Hope: How to Face the Mess We’re in without Going Crazy (New World Library 2012)
- Miriam Greenspan: Healing through the Dark Emotions: The Wisdom of Grief, Fear, and Despair (Shambhala 2004)
- Joanna Macy & Molly Young Brown: Coming Back to Life: The Updated Guide to the Work that Reconnects (New Society Publishers 2014)
- ks. myös Mary Pipher: Green Boat; Francis Weller: The Wild Edge of Sorrow; Trebbe Johnson: Radical Joy in Hard Times; Leslie Davenport: Emotional Resiliency in the Era of Climate Change; Alistair McIntosh: Hell and High Water
(Julkaistu Ilmastovanhempien ja 350 Suomen ilmastotapahtumassa 1.9. pidetyn työpajan yhteydessä)
On ymmärrettävää, jos monet vaikeat tunteet tuntuvat noloilta, sillä yhteiskunnassamme pelätään tällaisten tunteiden kokemista. Vaikeat tunteet eivät kuitenkaan ole heikkoutta, vaan terveyttä ja vahvuuksia. Olet tehnyt terveen tilannearvion, jos maailman ongelmien suuruus huolestuttaa sinua.
Arvosta ja kunnioita ympäristöahdistustasi.
On arvokasta, että olet onnistunut säilyttämään herkkyyttä maailman kivulle. Se merkitsee sitä, että voit kokea myös enemmän iloa, sillä et ole turtunut. Mutta kunnioita ahdistusta siinäkin mielessä, että pidät siihen sopivan etäisyyden. Kannattaa uskaltaa uida tunteiden meressä, mutta ei kannata sukeltaa jatkuvasti pohjamutiin.
Et ole yksin. Älä myöskään jää yksin.
On lohdullista, että meitä ympäristöahdistuneita on paljon. Toistaiseksi emme usein ole vain löytäneet toisiamme, koska yhteisöissämme ei ole ollut helppoa tunnustaa näitä tunteita. Nyt ovia on auki. Etsi tai luo oma vertaisryhmäsi, jossa voitte jakaa yhdessä sekä tunteita että toimintaa.
Toimi, mutta älä koko ajan.
Toiminta on olennainen osa ympäristöahdistuksen käsittelyä. Jokainen voi parantaa maailmaa omien resurssiensa mukaan. Mutta jos hoidat ympäristöahdistusta pelkästään toimimalla, uuvut helposti.
Etsi tasapainoa.
Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka kannattelevat sinua? Entä millaiset asiat kuluttavat energiaasi? Yritä rakentaa tasapainoa. Jos olet aktiivinen, voit myös levätä ja virkistyä hyvällä omatunnolla. Tämä on jatkuva prosessi: älä koe syyllisyyttä tasapainottelussa epäonnistumisesta, vaan jatka matkaa ja yritä uudelleen.
Harjoita itsesäätelyä.
On vaikeaa jaksaa, jos koko ajan seuraat maailman murheita. Tutustu itsesäätelyn keinoihin ja rakenna vähitellen oma tapasi elää siten, että olet avoin, mutta asetat myös rajoja. Esimerkkejä:
1) Aamu. Aloita ensin rauhassa. Aseta sitten sopiva mielenlaatu uutisten lukemiseen: "Osoitan välittämistä, mutta en sukella tunnetasolla kaikkeen maailman kurjuuteen." 2) Ilta. Sulje elektroniset laitteet hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Esimerkiksi ilmastonmuutosuutiset voivat odottaa aamuun.
Ystävysty tunteidesi kanssa.
Olemme usein ajaneet vaikeat tunteet piiloon. Meillä on haastava mutta pohjimmiltaan hyvin palkitseva tehtävä ystävystyä niiden kanssa uudelleen. Seurustelu vaatii aikaa ja toisen kunnioittamista. Ei voi pakottaa, voi vain kutsua. Ystävyyssuhteet vaativat meiltä monia asioita, kuten kärsivällisyyttä, mutta ne rikastavat elämäämme keskeisellä tavalla. Kun ystävystymme enemmän tunteidemme kanssa, tutustumme paremmin koko omaan itseemme. Samalla saamme välineitä rikkaampaan vuorovaikutukseen maailman kanssa.
Kuuntele kehoasi.
Tunteemme elävät paitsi mielessä, myös kehossamme. Länsimainen kulttuuri on pitkään väheksynyt kokonaisvaltaisen ruumiillisuuden merkitystä. Kuuntele kehoasi ja anna sen liiketarpeille aikaa. Missä kohtaa kehoa mikäkin tunne tuntuu? Entä millainen liike auttaa tunteen energian läpivirtaamista? Kehomme on myös silta luontoon ja luonnossa ajan viettäminen auttaa monin tavoin ympäristöahdistuksessa.
Kuuntele unia ja unelmia.
Unet ovat kehomme ja mielemme tapa kertoa meille, millaisia asioita tajuntamme takamailla liikkuu. Niitä seuraamalla voi oppia paljon tunteistaan. Unelmat ovat vuorostaan tietoisen mielikuvituksen olennainen toimintatapa. Nykyaikaa vaivaa ”radikaali tulevaisuudettomuus” ja unelmien puute. Miten juuri Sinä voisit osallistua paremman tulevaisuuden visioimiseen? Yhteiskunnassamme on suuri tarve tulevaisuuskuville, jotka ottavat todesta sekä ongelmat että mahdollisuudet.
Hyväksy mielen vuodenajat ja hyödynnä kahden tason näkökykyä.
Kukaan ei tule kokonaan valmiiksi. Aivan kuten luonnon maailmassa, myös ihmismielessä on vuodenaikoja. Joskus kannattaa vain hyväksyä pimeä alakulo ja elää sen läpi, kevättä odottaen. Myös vaikeat tunteet ovat osa elämää. Kahden tason näkökyky tarkoittaa säännöllistä huomion kiinnittämistä sekä vaikeuksiin että hyviin asioihin. Lamauttavan ympäristöahdistuksen alla jää usein huomaamatta, kuinka paljon maailmassa on myös toivon merkkejä. Kun muistamme hyvät asiat ja kiitollisuuden, jaksamme paremmin.
(Lisäys 17.9.: samat ohjeet ruotsiksi tästä linkistä)
(Lisäys 5.10.: samat ohjeet englanniksi tästä linkistä)
Lisätietoa:
- Panu Pihkala: Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja 2017)
- Joanna Macy & Chris Johnstone: Active Hope: How to Face the Mess We’re in without Going Crazy (New World Library 2012)
- Miriam Greenspan: Healing through the Dark Emotions: The Wisdom of Grief, Fear, and Despair (Shambhala 2004)
- Joanna Macy & Molly Young Brown: Coming Back to Life: The Updated Guide to the Work that Reconnects (New Society Publishers 2014)
- ks. myös Mary Pipher: Green Boat; Francis Weller: The Wild Edge of Sorrow; Trebbe Johnson: Radical Joy in Hard Times; Leslie Davenport: Emotional Resiliency in the Era of Climate Change; Alistair McIntosh: Hell and High Water
(Julkaistu Ilmastovanhempien ja 350 Suomen ilmastotapahtumassa 1.9. pidetyn työpajan yhteydessä)
Aivan käsittämättömän upeat ohjeet jotka aion ottaa käyttöön juuri heti. Tämä muutti elämäni suunnan ja koen olevani nyt tasapainossa ympäristöahdistuksen kanssa. Pohdin onko tämän tekstin kirjoittanut buddha.
VastaaPoista