Vinkkejä ilmastotunteiden käsittelyyn
”Hätäapu” ja
näyteosa laajemmasta materiaalista, joka julkaistaan Biologian ja
maantiedon opettajien liiton (BMOL) Toivoa ja toimintaa -hankkeen internetsivuilla
talvikaudella 2019-2020:
www.toivoajatoimintaa.fi
(tulossa)
Laajempi materiaali sisältää akateemisen
tausta-artikkelin ”Ilmastokasvatus ja tunteet” (Pihkala 2019a)
ja monenlaisia käytännön tehtäviä. Tehtävät liittyvät
myös muihin globaalikasvatuksen haasteisiin. Tekijöinä lisäksi Pinja Sipari ja
Eeva Kemppainen.
Tarkoitettu
kasvattajille (laajasti ottaen, sisältäen esim. opettajat) ja heidän
kauttaan eri ikäisille. BMOL:n hankkeen kohderyhmänä etenkin yläkoulut ja
lukiot. Monia materiaalin osia voi soveltaa esim. alakouluihin ja
yliopistoihin. Teksti käyttää ”opiskelija”-sanaa, mutta laadinnassa on ajateltu
etenkin varhaisnuoria ja nuoria.
Tärkeimpiä lähtökohtia
- Lapsilähtöisyys
(opiskelijalähtöisyys)
Lähtökohtana tulee olla
lapsen/nuoren oma tilanne. Aikuisen tehtävänä on kuulostella, mitä lapsi/nuori
jo tietää tai tuntee.
- Perusturvallisuuden säilyttäminen
Keskeisenä tavoitteena
tulee olla perusturvallisuuden tunteen säilyttäminen. Lapselle/nuorelle tulisi
jäädä tunne siitä, että yhteisö ja aikuiset tukevat häntä, ja vaikeatkin
tilanteet kohdataan yhdessä.
- Aikuisen oman itsereflektion tarve
Aikuisen on tarve
reflektoida etukäteen omia tunteitaan, jotta voi tukea lasta/nuorta
rakentavalla tavalla.
- Tietomäärään hukuttamisen välttäminen
On vältettävä liiallisen
tietomäärän kaatamista osallistujien ylle. Tieto on tärkeää, mutta sillä ei saa
ylikuormittaa lapsia/nuoria, ettei vaikean tiedon kokonaisvaikutus ole
kuormittava tai ylitsekäyvä.
- Voimauttavan kaaren rakentaminen
Kasvatustilanteiden
rakentaminen siten, että niihin sisältyy voimauttavuutta kohti etenevä kaari.
Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta keskustelemisen jälkeen tehdään yhdessä jotain
elvyttävää.
Kolmiportainen malli
Artikkelissa
”Ilmastokasvatus ja tunteet” (Pihkala 2019a) esitellään kolmiportainen malli,
joka on Toivoa ja toimintaa –hankkeen taustana.
Ensimmäinen
porras, ääneen sanoittaminen, olisi jokaisen kasvattajan tärkeä tehtävä. Siitä
eteenpäin kaikki on kiinni kasvattajan omasta halusta kehittää osaamistaan.
Mitä kokonaisvaltaisempia metodeja käytetään, sitä enemmän korostuu kasvattajan
itsereflektion tarve omiin ilmastotunteisiin liittyen. Samalla myös
mahdollisuudet tukea opiskelijoita kasvavat.
1. Sanoita ääneen ilmastotunteiden
olemassaolo
2. Tarjoa keskustelumahdollisuuksia
3. Tarjoa kokonaisvaltaisia
käsittelymahdollisuuksia
(Teksti Panu Pihkala, grafiikka Anna
Muotka)
Tunteiden olemassaolon
oikeuttaminen tapahtuu yksinkertaisimmillaan siten, että kasvattaja lausuu
jotain seuraavan kaltaista:
”Ymmärrän hyvin, että monella teistä on erilaisia vaikeita tunteita ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien suhteen. Ne ovat niin suuria ja surullisia ongelmia, että meillä kasvattajillakin on monia vaikeita tunteita niiden suhteen. Niiden tunteiden kanssa voi kuitenkin oppia elämään yhdessä toisten kanssa.”
Mieli maassa? Ympäristötunteet (Pihkala 2019b)
Tuoretta kirjaa voi
käyttää useilla tavoilla ilmastotunteiden käsittelyn helpottamiseen.
- Kasvattaja voi perehtyä
ilmastotunteisiin lukemalla kirjaa
- Kasvattaja voi harjoittaa
ilmastotunteiden itsereflektiota tekemällä kirjaan liittyviä pohdintatehtäviä
- Kirjan kaavioita voi
käyttää havainnollistamaan ilmastotunteiden kirjoa ja ihmisten erilaisia
tilanteita (sivut 68, 116, 154, 224)
- Kirjasta voi poimia
tunnesanoja käsittelyn pohjaksi
- Nuorille ja aikuisille:
mahdollisuus lukea itse kirjaa
Lyhyt muistilista keskusteluille ilmastotunteista
·
Anna tilaa yleiselle keskustelulle
·
Kysy mitä opiskelijat ajattelevat ja tuntevat
·
Kuuntele tarkkaan ja osoita se
·
Anna virikkeitä tunnesanoista
·
Välitä tietoa tunteiden säätelykeinoista
·
Muista, että sinun ei tarvitse osata ratkaista
kaikkea
·
Myönnä, jos et tiedä
·
Valitse itsellesi sopiva henkilökohtaisuuden
taso
·
Havainnoi tilaisuuden tunneilmapiiriä
·
Harkitse, miten käsittelette käytännön toimintaa
·
Päätä sessio johonkin voimauttavaan ja
palauttavaan
Pidempi muistilista
Anna tilaa
yleiselle keskustelulle
- Anna opiskelijoille tilaa tuoda yleisellä tasolla
esiin, millaiset asiat huolettavat heitä
Kysy mitä
opiskelijat ajattelevat ja tuntevat
- Kysy opiskelijoilta, mitä he ajattelevat ja tuntevat
ilmastonmuutoksen suhteen
Kuuntele tarkkaan
ja osoita se
- Kuuntele tarkkaavaisesti ja ilmaise sanoin tai eleillä,
että olet kuullut heidän sanomisensa
Anna virikkeitä
tunnesanoista
- Anna tarvittaessa vinkkejä eri sanoista, joilla
tunteita voi kuvata. Esimerkiksi tunnesanojen luettelot tai kaaviot ovat
käteviä (ks. Pihkala 2019b).
Välitä tietoa
tunteiden säätelykeinoista
- Anna tietoa siitä, millaisia tunteiden säätelykeinoja on
olemassa. Näiden taitojen varsinainen opettelu on kolmiportaisessa malissa (Pihkala
2019a) ylimmän askeleen toimintaa, mutta esimerkiksi internetistä löytyvien
tunnetaito-oppaiden esittely (esimerkiksi Mieli ry,
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/tunteet-värinä-elämässä) on
maltillinen keino.
Muista, että sinun
ei tarvitse osata ratkaista kaikkea
- Vältä sitä ajatusta ja tunnetta, että sinun tulisi
ratkaista kaikki tunteisiin liittyvät haasteet tai esimerkiksi lohduttaa
kaikkia surevia. Jo pelkästään se, että tunteista voi puhua turvallisessa
tilassa, helpottaa suuresti.
Myönnä, jos et
tiedä
- Myönnä avoimesti, jos sinulta kysytään jotain sellaista
mihin et tiedä vastausta. Tilanteen mukaan voit ehdottaa, että otetaan yhdessä
asiasta selvää.
Valitse itsellesi
sopiva henkilökohtaisuuden taso
- Valitse sellainen henkilökohtaisuuden taso, jonka koet
turvalliseksi ja palvelevaksi. Jos koet hyväksi, voit kertoa niistä
rakentavista tavoista, joita itse käytät tunteiden säätelyyn: esimerkiksi
musiikin kuuntelu, luonnossa liikkuminen, urheilu, tunnepäiväkirjan pitäminen
jne. Voit myös sanoa, jos koet jonkin kysymyksen liian henkilökohtaiseksi etkä
halua vastata. Jos sinussa herää voimakkaita tunteita, voit tarvittaessa sanoa
siitä, mutta vältä arvostelemasta toisten tunnekokemuksia. Esimerkiksi:
”Huomaan, että tästä aiheesta puhuminen nostaa minussakin pintaan surua /
turhautumista”.
Havainnoi
tilaisuuden tunneilmapiiriä
- Jos tilanne alkaa käydä liian intensiiviseksi joko
omien tunnetaitojesi tai osallistujien tilan suhteen, siirry eteenpäin kohti
voimauttavia ja palauttavia metodeja (esimerkiksi musiikin kuuntelu, ulos
meneminen).
Harkitse, miten
käsittelette käytännön toimintaa
- Jos koet luontevaksi, voitte keskustella myös
rakentavan ympäristötoiminnan mahdollisuuksista. On tärkeää korostaa sitä, että
jokainen voi tehdä osansa, mutta keneltäkään ei voi vaatia mahdottomia. Tähän
liittyy merkityksellisyyden korostus: elämän merkityksellisyys voi säilyä
kaikenlaisissa olosuhteissa, jos ihmiset tukevat toisiaan (vrt. Maria Ojalan
meaning-focused coping -malli).
Päätä sessio
johonkin voimauttavaan ja palauttavaan
- Päätä kasvatustilanne johonkin voimauttavaan ja
palauttavaan metodiin, esimerkiksi musiikin kuunteluun tai ulos menemiseen.
Tilanteita, joissa ilmastotunteita nousee paljon
pintaan
Tällaisia voivat olla
esimerkiksi:
- uutisissa on ollut erityisen järkyttävä tai pöyristyttävä
ilmastouutinen (vrt. Amazon palaa)
- koulun oppilaat ovat osallistuneet ilmastotoimintaan, esimerkiksi
ilmastomielenosoitukseen
- lähistöllä on jokin konkreettisesti havaittava luonnonilmiö, joka
yhdistetään ilmastonmuutokseen: esimerkiksi poikkeuksellinen sääjakso
(esimerkiksi hyvin intensiivinen helle- tai sadejakso) tai epätavallisen
voimakas sääilmiö (esimerkiksi voimakas myrsky tai tulva) (lähde:
”Ilmastokasvatus ja tunteet”, Pihkala 2019a)
Hätäapua ilmastomielenosoitusten jälkihoitoon
Mitä tehdä, kun oppilailla on jostain syystä paljon
tunteita pinnassa ilmastonmuutokseen ja ekokriisiin liittyen?
1. Hengitä
rauhallisesti
Nyt tarvitaan tyyneyttä. Yritä hillitä omat tunteesi ja
huolehdi siitä, että varaat itsellesi mahdollisuuden käsitellä niitä myöhemmin,
sopivassa vaiheessa.
2. Jos
mahdollista, tarjoa tiloja, joissa oppilaat voivat tulla henkilökohtaisesti
kuulluiksi
Välitunti”kahvila”, johon saa tulla?
Olisiko koulukuraattorilla tai psykologilla yhtään aikaa?
Olisiko valtakunnallisista chateista tai
puhelinpäivystyksistä apua? (jos asia painaa kovasti)
3. Sanoita ryhmän
kanssa ääneen tunteiden olemassaolo
…ja osoita ymmärrystä tunteiden esiinnousua kohtaan (ks.
”Ilmastokasvatus ja tunteet”, kolmiportaisen mallin taso 1: Tunteiden
olemassaolon sanoittaminen)
Voit sanoa esimerkiksi jotain seuraavan kaltaista:
”Ymmärrän hyvin, että monella on noussut erilaisia tunteita pintaan. Aihe on
niin haastava. Saattaa myös olla vaikeaa tunnistaa, että mitä kaikkia tunteita
nyt oikeastaan tunnenkaan. Tunteet kertovat meille, että tässä asiassa on
jotain tosi tärkeää. Siksi kannattaa lähtökohtaisesti arvostaa sitä, että
tunteita herää, mutta on tärkeää yrittää kanavoida tunteita rakentavasti.”
4. Jos
mahdollista, tarjoa lisää tilaa tunteiden käsittelyyn
Muutama esimerkki:
* Näytä sanapilvi tai luettelo tunteista, joita usein
liittyy järkytyksiin (esimerkiksi Mieli maassa? –kirjan sivun 68 kaavio)
- Mitä näistä tunteista tunnistat itsessäsi?
- Entä toisissa?
- (mielenosoitukset) Mitä erilaisia tunteita huomasit
mielenosoituksen väessä?
- Mitä erilaisia tunteita heräsi itsessäsi, kun
osallistuit mielenosoitukseen tai sen tarkkailuun?
* Tarjoa mahdollisuus piirtää / maalata / tehdä video
ilmastotunteista
* Tarjoa virikkeitä tunteiden säätelyyn
esim. ”10
suositusta ympäristöahdistuneelle” (www.ekoahdistus.blogspot.fi) ja
”Hätäapua ilmastoahdistukseen” (www.vastuu.fi)
”Hätäapua ilmastoahdistukseen” (www.vastuu.fi)
5. Jos
mahdollista, sisällytä toimintaa
Lopuksi olisi tärkeää, että osallistujat voisivat kokea
jonkinlaista voimaantumista. Tämä voi tapahtua yhteisen toiminnan kautta (esim.
osallistutaan adressiin), yhteisen liikkumisen kautta (esimerkiksi mennään
yhdessä ulos) tai voimautumiseen keskittymällä (esimerkiksi listataan asioita
ja keinoja, jotka vahvistavat voimavaroja).
Lähteitä ja kirjallisuutta
Beginning the Climate
Conversation: A Family’s Guide. Climate Reality Project. [2019] https://www.climaterealityproject.org/family
Raising Children to Thrive in a Climate Changed
World. Australian
Psychological Society. 2018.
Written
by Susie Burke, Ann Sanson & Judith Van Hoorn.
A Guide for Parents about the Climate Crisis. Australian Psychological Society. 2018.
Written
by Susie Burke, Ann Sanson & Judith Van Hoorn.
Brown,
Molly Young. 2017. "Supporting Children Emotionally in Times of Climate
Disruption." In Education in Times
of Environmental Crises, edited by Ken Winograd, 195–209. New York
& London: Routledge.
Pihkala, Panu. 2018. ”Miten puhua lapsille
ilmastonmuutoksesta?” http://ekoahdistus.blogspot.com/2018/11/miten-puhua-lapselle-ilmastonmuutoksesta.html
Pihkala, Panu. 2019a. “Ilmastokasvatus ja tunteet.”
Biologian ja maantiedon opettajien liitto ry. www.toivoajatoimintaa.fi
Pihkala, Panu. 2019b. Mieli maassa? Ympäristötunteet. Helsinki: Kirjapaja.
Pihkala, Panu. 2017. Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Kirjapaja.
Burke,
Susie; Sanson, Ann & Van Hoorn, Judith. 2018. ”The Psychological Effects of
Climate Change on Children.” Current Psychiatry Reports 20: 35. https://doi.org/10.1007/s11920-018-0896-9
Materiaalin
kirjoittaja
Dosentti Panu Pihkala tutkii ympäristöahdistuksen ilmiötä
Helsingin yliopistossa (HELSUS Sustainability Science Center & Teologinen
tiedekunta). Hän on julkaissut kaksi yleistajuista teosta ympäristötunteista: Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (2017)
ja Mieli maassa? Ympäristötunteet (2019).
Pihkalan blogi www.ekoahdistus.blogspot.fi
käsittelee aihetta käytännön kysymysten kannalta.
Kommentit
Lähetä kommentti