Vinkkejä ilmastotunteiden käsittelyyn


”Hätäapu” ja näyteosa laajemmasta materiaalista, joka julkaistaan Biologian ja maantiedon opettajien liiton (BMOL) Toivoa ja toimintaa -hankkeen internetsivuilla talvikaudella 2019-2020:  

Laajempi materiaali sisältää akateemisen tausta-artikkelin ”Ilmastokasvatus ja tunteet” (Pihkala 2019a)
ja monenlaisia käytännön tehtäviä. Tehtävät liittyvät myös muihin globaalikasvatuksen haasteisiin. Tekijöinä lisäksi Pinja Sipari ja Eeva Kemppainen.

Tarkoitettu kasvattajille (laajasti ottaen, sisältäen esim. opettajat) ja heidän kauttaan eri ikäisille. BMOL:n hankkeen kohderyhmänä etenkin yläkoulut ja lukiot. Monia materiaalin osia voi soveltaa esim. alakouluihin ja yliopistoihin. Teksti käyttää ”opiskelija”-sanaa, mutta laadinnassa on ajateltu etenkin varhaisnuoria ja nuoria.


Tärkeimpiä lähtökohtia

- Lapsilähtöisyys
(opiskelijalähtöisyys)
Lähtökohtana tulee olla lapsen/nuoren oma tilanne. Aikuisen tehtävänä on kuulostella, mitä lapsi/nuori jo tietää tai tuntee.

- Perusturvallisuuden säilyttäminen
Keskeisenä tavoitteena tulee olla perusturvallisuuden tunteen säilyttäminen. Lapselle/nuorelle tulisi jäädä tunne siitä, että yhteisö ja aikuiset tukevat häntä, ja vaikeatkin tilanteet kohdataan yhdessä.

- Aikuisen oman itsereflektion tarve
Aikuisen on tarve reflektoida etukäteen omia tunteitaan, jotta voi tukea lasta/nuorta rakentavalla tavalla.

- Tietomäärään hukuttamisen välttäminen
On vältettävä liiallisen tietomäärän kaatamista osallistujien ylle. Tieto on tärkeää, mutta sillä ei saa ylikuormittaa lapsia/nuoria, ettei vaikean tiedon kokonaisvaikutus ole kuormittava tai ylitsekäyvä.

- Voimauttavan kaaren rakentaminen
Kasvatustilanteiden rakentaminen siten, että niihin sisältyy voimauttavuutta kohti etenevä kaari. Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta keskustelemisen jälkeen tehdään yhdessä jotain elvyttävää.


Kolmiportainen malli
Artikkelissa ”Ilmastokasvatus ja tunteet” (Pihkala 2019a) esitellään kolmiportainen malli, joka on Toivoa ja toimintaa –hankkeen taustana.
Ensimmäinen porras, ääneen sanoittaminen, olisi jokaisen kasvattajan tärkeä tehtävä. Siitä eteenpäin kaikki on kiinni kasvattajan omasta halusta kehittää osaamistaan. Mitä kokonaisvaltaisempia metodeja käytetään, sitä enemmän korostuu kasvattajan itsereflektion tarve omiin ilmastotunteisiin liittyen. Samalla myös mahdollisuudet tukea opiskelijoita kasvavat.

1. Sanoita ääneen ilmastotunteiden olemassaolo

2. Tarjoa keskustelumahdollisuuksia

3. Tarjoa kokonaisvaltaisia käsittelymahdollisuuksia


(Teksti Panu Pihkala, grafiikka Anna Muotka)

Tunteiden olemassaolon oikeuttaminen tapahtuu yksinkertaisimmillaan siten, että kasvattaja lausuu jotain seuraavan kaltaista:

”Ymmärrän hyvin, että monella teistä on erilaisia vaikeita tunteita ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien suhteen. Ne ovat niin suuria ja surullisia ongelmia, että meillä kasvattajillakin on monia vaikeita tunteita niiden suhteen. Niiden tunteiden kanssa voi kuitenkin oppia elämään yhdessä toisten kanssa.”


Mieli maassa? Ympäristötunteet (Pihkala 2019b)

Tuoretta kirjaa voi käyttää useilla tavoilla ilmastotunteiden käsittelyn helpottamiseen.

- Kasvattaja voi perehtyä ilmastotunteisiin lukemalla kirjaa

- Kasvattaja voi harjoittaa ilmastotunteiden itsereflektiota tekemällä kirjaan liittyviä pohdintatehtäviä

- Kirjan kaavioita voi käyttää havainnollistamaan ilmastotunteiden kirjoa ja ihmisten erilaisia tilanteita (sivut 68, 116, 154, 224)

- Kirjasta voi poimia tunnesanoja käsittelyn pohjaksi

- Nuorille ja aikuisille: mahdollisuus lukea itse kirjaa


Lyhyt muistilista keskusteluille ilmastotunteista

·         Anna tilaa yleiselle keskustelulle
·         Kysy mitä opiskelijat ajattelevat ja tuntevat
·         Kuuntele tarkkaan ja osoita se
·         Anna virikkeitä tunnesanoista
·         Välitä tietoa tunteiden säätelykeinoista
·         Muista, että sinun ei tarvitse osata ratkaista kaikkea
·         Myönnä, jos et tiedä
·         Valitse itsellesi sopiva henkilökohtaisuuden taso
·         Havainnoi tilaisuuden tunneilmapiiriä
·         Harkitse, miten käsittelette käytännön toimintaa
·         Päätä sessio johonkin voimauttavaan ja palauttavaan


Pidempi muistilista

Anna tilaa yleiselle keskustelulle
- Anna opiskelijoille tilaa tuoda yleisellä tasolla esiin, millaiset asiat huolettavat heitä

Kysy mitä opiskelijat ajattelevat ja tuntevat
- Kysy opiskelijoilta, mitä he ajattelevat ja tuntevat ilmastonmuutoksen suhteen

Kuuntele tarkkaan ja osoita se
- Kuuntele tarkkaavaisesti ja ilmaise sanoin tai eleillä, että olet kuullut heidän sanomisensa

Anna virikkeitä tunnesanoista
- Anna tarvittaessa vinkkejä eri sanoista, joilla tunteita voi kuvata. Esimerkiksi tunnesanojen luettelot tai kaaviot ovat käteviä (ks. Pihkala 2019b).

Välitä tietoa tunteiden säätelykeinoista
- Anna tietoa siitä, millaisia tunteiden säätelykeinoja on olemassa. Näiden taitojen varsinainen opettelu on kolmiportaisessa malissa (Pihkala 2019a) ylimmän askeleen toimintaa, mutta esimerkiksi internetistä löytyvien tunnetaito-oppaiden esittely (esimerkiksi Mieli ry, https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/tunteet-värinä-elämässä) on maltillinen keino.

Muista, että sinun ei tarvitse osata ratkaista kaikkea
- Vältä sitä ajatusta ja tunnetta, että sinun tulisi ratkaista kaikki tunteisiin liittyvät haasteet tai esimerkiksi lohduttaa kaikkia surevia. Jo pelkästään se, että tunteista voi puhua turvallisessa tilassa, helpottaa suuresti.

Myönnä, jos et tiedä
- Myönnä avoimesti, jos sinulta kysytään jotain sellaista mihin et tiedä vastausta. Tilanteen mukaan voit ehdottaa, että otetaan yhdessä asiasta selvää.

Valitse itsellesi sopiva henkilökohtaisuuden taso
- Valitse sellainen henkilökohtaisuuden taso, jonka koet turvalliseksi ja palvelevaksi. Jos koet hyväksi, voit kertoa niistä rakentavista tavoista, joita itse käytät tunteiden säätelyyn: esimerkiksi musiikin kuuntelu, luonnossa liikkuminen, urheilu, tunnepäiväkirjan pitäminen jne. Voit myös sanoa, jos koet jonkin kysymyksen liian henkilökohtaiseksi etkä halua vastata. Jos sinussa herää voimakkaita tunteita, voit tarvittaessa sanoa siitä, mutta vältä arvostelemasta toisten tunnekokemuksia. Esimerkiksi: ”Huomaan, että tästä aiheesta puhuminen nostaa minussakin pintaan surua / turhautumista”.

Havainnoi tilaisuuden tunneilmapiiriä
- Jos tilanne alkaa käydä liian intensiiviseksi joko omien tunnetaitojesi tai osallistujien tilan suhteen, siirry eteenpäin kohti voimauttavia ja palauttavia metodeja (esimerkiksi musiikin kuuntelu, ulos meneminen).

Harkitse, miten käsittelette käytännön toimintaa
- Jos koet luontevaksi, voitte keskustella myös rakentavan ympäristötoiminnan mahdollisuuksista. On tärkeää korostaa sitä, että jokainen voi tehdä osansa, mutta keneltäkään ei voi vaatia mahdottomia. Tähän liittyy merkityksellisyyden korostus: elämän merkityksellisyys voi säilyä kaikenlaisissa olosuhteissa, jos ihmiset tukevat toisiaan (vrt. Maria Ojalan meaning-focused coping -malli).

Päätä sessio johonkin voimauttavaan ja palauttavaan
- Päätä kasvatustilanne johonkin voimauttavaan ja palauttavaan metodiin, esimerkiksi musiikin kuunteluun tai ulos menemiseen.


Tilanteita, joissa ilmastotunteita nousee paljon pintaan

Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- uutisissa on ollut erityisen järkyttävä tai pöyristyttävä ilmastouutinen (vrt. Amazon palaa)
- koulun oppilaat ovat osallistuneet ilmastotoimintaan, esimerkiksi ilmastomielenosoitukseen
- lähistöllä on jokin konkreettisesti havaittava luonnonilmiö, joka yhdistetään ilmastonmuutokseen: esimerkiksi poikkeuksellinen sääjakso (esimerkiksi hyvin intensiivinen helle- tai sadejakso) tai epätavallisen voimakas sääilmiö (esimerkiksi voimakas myrsky tai tulva) (lähde: ”Ilmastokasvatus ja tunteet”, Pihkala 2019a)


Hätäapua ilmastomielenosoitusten jälkihoitoon

Mitä tehdä, kun oppilailla on jostain syystä paljon tunteita pinnassa ilmastonmuutokseen ja ekokriisiin liittyen?

1. Hengitä rauhallisesti
Nyt tarvitaan tyyneyttä. Yritä hillitä omat tunteesi ja huolehdi siitä, että varaat itsellesi mahdollisuuden käsitellä niitä myöhemmin, sopivassa vaiheessa.

2. Jos mahdollista, tarjoa tiloja, joissa oppilaat voivat tulla henkilökohtaisesti kuulluiksi
Välitunti”kahvila”, johon saa tulla?
Olisiko koulukuraattorilla tai psykologilla yhtään aikaa?
Olisiko valtakunnallisista chateista tai puhelinpäivystyksistä apua? (jos asia painaa kovasti)

3. Sanoita ryhmän kanssa ääneen tunteiden olemassaolo
…ja osoita ymmärrystä tunteiden esiinnousua kohtaan (ks. ”Ilmastokasvatus ja tunteet”, kolmiportaisen mallin taso 1: Tunteiden olemassaolon sanoittaminen)

Voit sanoa esimerkiksi jotain seuraavan kaltaista: ”Ymmärrän hyvin, että monella on noussut erilaisia tunteita pintaan. Aihe on niin haastava. Saattaa myös olla vaikeaa tunnistaa, että mitä kaikkia tunteita nyt oikeastaan tunnenkaan. Tunteet kertovat meille, että tässä asiassa on jotain tosi tärkeää. Siksi kannattaa lähtökohtaisesti arvostaa sitä, että tunteita herää, mutta on tärkeää yrittää kanavoida tunteita rakentavasti.”

4. Jos mahdollista, tarjoa lisää tilaa tunteiden käsittelyyn

Muutama esimerkki:

* Näytä sanapilvi tai luettelo tunteista, joita usein liittyy järkytyksiin (esimerkiksi Mieli maassa? –kirjan sivun 68 kaavio)
- Mitä näistä tunteista tunnistat itsessäsi?
- Entä toisissa?
- (mielenosoitukset) Mitä erilaisia tunteita huomasit mielenosoituksen väessä?
- Mitä erilaisia tunteita heräsi itsessäsi, kun osallistuit mielenosoitukseen tai sen tarkkailuun?

* Tarjoa mahdollisuus piirtää / maalata / tehdä video ilmastotunteista

* Tarjoa virikkeitä tunteiden säätelyyn
esim. ”10 suositusta ympäristöahdistuneelle” (www.ekoahdistus.blogspot.fi) ja
 ”Hätäapua ilmastoahdistukseen” (www.vastuu.fi)

5. Jos mahdollista, sisällytä toimintaa

Lopuksi olisi tärkeää, että osallistujat voisivat kokea jonkinlaista voimaantumista. Tämä voi tapahtua yhteisen toiminnan kautta (esim. osallistutaan adressiin), yhteisen liikkumisen kautta (esimerkiksi mennään yhdessä ulos) tai voimautumiseen keskittymällä (esimerkiksi listataan asioita ja keinoja, jotka vahvistavat voimavaroja).


Lähteitä ja kirjallisuutta

Beginning the Climate Conversation: A Family’s Guide. Climate Reality Project. [2019] https://www.climaterealityproject.org/family

Raising Children to Thrive in a Climate Changed World. Australian Psychological Society. 2018.
Written by Susie Burke, Ann Sanson & Judith Van Hoorn.

A Guide for Parents about the Climate Crisis. Australian Psychological Society. 2018.
Written by Susie Burke, Ann Sanson & Judith Van Hoorn.

Brown, Molly Young. 2017. "Supporting Children Emotionally in Times of Climate Disruption." In Education in Times of Environmental Crises, edited by Ken Winograd, 195–209. New York & London: Routledge.

Pihkala, Panu. 2018. ”Miten puhua lapsille ilmastonmuutoksesta?” http://ekoahdistus.blogspot.com/2018/11/miten-puhua-lapselle-ilmastonmuutoksesta.html

Pihkala, Panu. 2019a. “Ilmastokasvatus ja tunteet.” Biologian ja maantiedon opettajien liitto ry. www.toivoajatoimintaa.fi

Pihkala, Panu. 2019b. Mieli maassa? Ympäristötunteet. Helsinki: Kirjapaja.

Pihkala, Panu. 2017. Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Kirjapaja.

Burke, Susie; Sanson, Ann & Van Hoorn, Judith. 2018. ”The Psychological Effects of Climate Change on Children.” Current Psychiatry Reports 20: 35. https://doi.org/10.1007/s11920-018-0896-9

Materiaalin kirjoittaja

Dosentti Panu Pihkala tutkii ympäristöahdistuksen ilmiötä Helsingin yliopistossa (HELSUS Sustainability Science Center & Teologinen tiedekunta). Hän on julkaissut kaksi yleistajuista teosta ympäristötunteista: Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (2017) ja Mieli maassa? Ympäristötunteet (2019). Pihkalan blogi www.ekoahdistus.blogspot.fi käsittelee aihetta käytännön kysymysten kannalta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

10 suositusta ympäristöahdistuneelle

Miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta?