Ympäristöahdistus ja toivo

”Hätäapu” ja näyteosa laajemmasta materiaalista , joka julkaistaan Biologian ja maantiedon opettajien liiton (BMOL) Toivoa ja toimintaa -hankkeen internetsivuilla talvikaudella 2019-2020:   www.toivoajatoimintaa.fi (tulossa) Laajempi materiaali sisältää akateemisen tausta-artikkelin ”Ilmastokasvatus ja tunteet” (Pihkala 2019a) ja monenlaisia käytännön tehtäviä. Tehtävät liittyvät myös muihin globaalikasvatuksen haasteisiin. Tekijöinä lisäksi Pinja Sipari ja Eeva Kemppainen. Tarkoitettu kasvattajille (laajasti ottaen, sisältäen esim. opettajat) ja heidän kauttaan eri ikäisille. BMOL:n hankkeen kohderyhmänä etenkin yläkoulut ja lukiot. Monia materiaalin osia voi soveltaa esim. alakouluihin ja yliopistoihin. Teksti käyttää ”opiskelija”-sanaa, mutta laadinnassa on ajateltu etenkin varhaisnuoria ja nuoria. Tärkeimpiä lähtökohtia - Lapsilähtöisyys (opiskelijalähtöisyys) Lähtökohtana tulee olla lapsen/nuoren oma tilanne. Aikuisen tehtävänä on kuulostel...

Sitran tuoreen ilmastonmuutos ja tunteet -kyselyn  tuloksissa  riittää perkaamista pitkäksi aikaa. Osallistuin itse kyselyn suunnittelussa erilaisten tunteiden nimeämiseen ja niihin liittyvän dynamiikan pohtimiseen, yhdessä toisten asiantuntijoiden kanssa. Nyt käsillä on mielenkiintoista dataa siitä, miten ihmiset itse arvioivat kokemuksiaan. Se ei toki kerro kaikkea, vaan syvempiäkin haastattelututkimuksia tarvittaisiin, mutta kysely tarjoaa kuitenkin paljon tärkeää tietoa. Kyselyn  uutisoinnissa  on painotettu sitä, että ilmastoahdistus on johtanut toimintaan (esim.  Helsingin Sanomat ). Tätä on selvästi usein tapahtunut.  Sitra itse  (etenkin Markus Terho) on viisaasti korostanut, että monenlaiset tunteet ovat luonnollisia, eikä pidä ylikorostaa ”myönteisten” tunteiden tärkeyttä ”kielteisten” kustannuksella. On tärkeää kuitenkin huomata, että kysely kertoo myös, että ahdistus ei aina johda toimintaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia pelkotiloja sa...