Ympäristöahdistus ja toivo

Dosentti Panu Pihkalan lausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle  Asia: VNS 3/2020 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa Teema: Kestävyysmurroksen arki, kuuleminen 11.6.2021   Kestävyysmurroksen arki ja tunteet   Erilaiset psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat arjen kestävyysmurrokseen. Näitä tekijöitä tarkasteleva psykososiaalinen tutkimus on kansainvälisesti nousussa oleva monitieteellinen tutkimusala. [1] Aiheeseen liittyy monimutkaisia kysymyksiä muutoksista, motivaatiosta ja päätöksenteosta. Tiivistetysti voidaan sanoa, että ihmiset kaipaavat ulospääsyä syyllisyyden tunteista ja toivovat sosiaalisen hyväksynnän kokemusta.   Lausuntoni tarkastelukulma liittyy tunteisiin ja psykososiaaliseen ympäristötutkimukseen. Valiokunta mainitsee jo kysymyksenasettelussaan monia ympäristötunteita: toivon, osallisuuden ja motivaation tunteet. Lis...

IPCC:n raportti kutsuu suruun ja toimintaan Se on järkytys. Ympäristöjärkytys, ilmastoshokki. Nimittäin se, miten paljon vaurioita ilmastolle on jo synnytetty ja se, miten valtavasti ihmiskunnan tulisi muuttaa suuntaansa. Miten näitä tietoja ja tunteita käsitellään? Yritämmekö vain purra hammasta ja keskittyä faktoihin? Vahva näkemykseni on, että meidän tulisi käsitellä myös tunteita. Siihen tulisi yhdessä keksiä keinoja. Miten voisimme uskaltaa kokea tunteitamme? Yksi tärkeä keino on ilmastonmuutos-tilanteen käsittely suruprosessina. Surussa on kyse menetyksestä, mutta pohjimmiltaan muutoksesta. Kaikki ei muutu taianomaisesti hyväksi, mutta suru voi myös kirkastaa elämää. Toisin sanottuna: Ilmastotyö ei ole pelkkää luopumista, vaan myös mahdollisuus merkityksellisempään elämään. Surututkija William Worden kiteyttää neljä olennaista tehtävää suruprosesseissa: - Menetyksen kohtaaminen. - Menetykseen liittyvien tunteiden kohtaaminen. - Muuttuneeseen tilanteesee...