Ympäristöahdistus ja toivo

Dosentti Panu Pihkalan lausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle  Asia: VNS 3/2020 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa Teema: Kestävyysmurroksen arki, kuuleminen 11.6.2021   Kestävyysmurroksen arki ja tunteet   Erilaiset psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat arjen kestävyysmurrokseen. Näitä tekijöitä tarkasteleva psykososiaalinen tutkimus on kansainvälisesti nousussa oleva monitieteellinen tutkimusala. [1] Aiheeseen liittyy monimutkaisia kysymyksiä muutoksista, motivaatiosta ja päätöksenteosta. Tiivistetysti voidaan sanoa, että ihmiset kaipaavat ulospääsyä syyllisyyden tunteista ja toivovat sosiaalisen hyväksynnän kokemusta.   Lausuntoni tarkastelukulma liittyy tunteisiin ja psykososiaaliseen ympäristötutkimukseen. Valiokunta mainitsee jo kysymyksenasettelussaan monia ympäristötunteita: toivon, osallisuuden ja motivaation tunteet. Lis...

Talvella 2020 pidettiin dos. Panu Pihkalan johdolla Helsingin yliopistossa luentosarja Ympäristöahdistus: tieteidenvälisiä näkökulmia (Avoin yliopisto & Teologinen tiedekunta). Luentovideot ovat raakaversioina katsottavissa alla löytyvien linkkien kautta. Myöhemmin vuonna 2020 videot on tarkoitus editoida ja lisätä Avoimen yliopiston Youtube-kanavalle. 1. Johdanto: Ympäristöahdistus ennen ja nyt (14.1.2020) Dos. Pihkala: Mitä ympäristöahdistuksella tarkoitetaan? - erilaiset määritelmät - ahdistus-sanan eri merkityssisällöt Ympäristötieteen yliopistonlehtori Risto Willamo: Ympäristöahdistus: Miten löytää huojennusta sortumatta vähättelyyn? https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/36d1766f-6ac3-4a60-ac7b-2b63e475adc6 2. Ympäristötunteet ja ympäristöahdistus (21.1.) Dos. Pihkala: Ympäristötunteet ja ympäristöahdistus - huoli, pelko, ahdistus - suru, luopuminen, muutos - Sitran kansalaiskysely Ilmastonmuutos ja tunteet (2019) Filosofi Elisa Aaltola: Lajihäpeä ja ilma...

Sitran tuoreen ilmastonmuutos ja tunteet -kyselyn  tuloksissa  riittää perkaamista pitkäksi aikaa. Osallistuin itse kyselyn suunnittelussa erilaisten tunteiden nimeämiseen ja niihin liittyvän dynamiikan pohtimiseen, yhdessä toisten asiantuntijoiden kanssa. Nyt käsillä on mielenkiintoista dataa siitä, miten ihmiset itse arvioivat kokemuksiaan. Se ei toki kerro kaikkea, vaan syvempiäkin haastattelututkimuksia tarvittaisiin, mutta kysely tarjoaa kuitenkin paljon tärkeää tietoa. Kyselyn  uutisoinnissa  on painotettu sitä, että ilmastoahdistus on johtanut toimintaan (esim.  Helsingin Sanomat ). Tätä on selvästi usein tapahtunut.  Sitra itse  (etenkin Markus Terho) on viisaasti korostanut, että monenlaiset tunteet ovat luonnollisia, eikä pidä ylikorostaa ”myönteisten” tunteiden tärkeyttä ”kielteisten” kustannuksella. On tärkeää kuitenkin huomata, että kysely kertoo myös, että ahdistus ei aina johda toimintaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia pelkotiloja sa...

STT julkaisi 12.3. uutisen ilmastokyselystä, jonka energiayhtiö Loiste oli tuottanut Taloustutkimuksen kautta. Myös minua haastateltiin STT:n uutiseen. Esitän tässä blogissa muutaman tarkemman huomion. Kooste kyselyn tuloksista löytyy tästä linkistä . Viittaan kirjoituksessani koosteen dioihin. Kysely oli yksi ensimmäisistä, joissa kysyttiin suoraan ahdistuksen ja syyllisyyden määrää (diat 7-9). Tulokset ovat kiinnostavia, mutta paljon jää myös avoimeksi. Ihmisryhmät , joiden parissa ahdistusta esiintyy erityisen paljon, vastaavat suurelta osin kansainvälisen tutkimuksen tuloksia (esim. Searle & Gow 2010 ). Kotona olevien vanhempien ahdistuneisuutta kasvattaa mitä ilmeisimmin huoli lasten tulevaisuudesta. Suomessa Ilmastovanhemmat ry. on nostanut ansiokkaasti esiin ilmastonmuutoksen aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta. STT:n uutiseen päätyi kommenttini siitä, että yrittäjien ja johtavassa asemassa olevien piirtyminen esiin on hivenen uutta. Vaikuttaa siltä, että i...

”Minulle erityisen läheinen on kysymys terveydenhuollon arvopohjasta ja eettisyydestä. Näen paljon huolestuttavia merkkejä hoitojärjestelmän pohjan rapautumisesta sekä jonkinlaisen piittaamattomuuden ja häikäilemättömän vahvemman oikeuden periaatteen tunkeutumisesta terveydenhuoltoon. Silti en ole menettänyt uskoani sen kykyyn uudistua ja löytää omista perusteistaan vastuullinen tapa edetä huomiseen. Mutta välillä tämä usko horjuu. Silloin olen kiusauksissa ajatella, että kaikki murenee käsistä ja että ahneus voittaa aina lähimmäisenrakkauden. Se on paha tunne, joka helposti antaa periksi epätoivolle.” (Kirjoittanut vuonna 2004 Martti Lindqvist, kirjassa Toivosta ja epätoivosta , s. 38-39) Terveydenhuollon kriisissä ja ekokriisissä on samankaltaisuuksia ihmismielen osalta. Molemmissa on kyse asioista, joista me nykyihmiset olemme kyllä kuulleet, mutta joita emme mielellämme ajattelisi, ellei meidän ole pakko. He, jotka eivät vielä itse kärsi ongelmista (joko henkilökohtaisesti tai l...