Ympäristöahdistus ja toivo

Dosentti Panu Pihkalan lausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle  Asia: VNS 3/2020 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa Teema: Kestävyysmurroksen arki, kuuleminen 11.6.2021   Kestävyysmurroksen arki ja tunteet   Erilaiset psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat arjen kestävyysmurrokseen. Näitä tekijöitä tarkasteleva psykososiaalinen tutkimus on kansainvälisesti nousussa oleva monitieteellinen tutkimusala. [1] Aiheeseen liittyy monimutkaisia kysymyksiä muutoksista, motivaatiosta ja päätöksenteosta. Tiivistetysti voidaan sanoa, että ihmiset kaipaavat ulospääsyä syyllisyyden tunteista ja toivovat sosiaalisen hyväksynnän kokemusta.   Lausuntoni tarkastelukulma liittyy tunteisiin ja psykososiaaliseen ympäristötutkimukseen. Valiokunta mainitsee jo kysymyksenasettelussaan monia ympäristötunteita: toivon, osallisuuden ja motivaation tunteet. Lis...

Tässä blogissa tarkastelen eräitä seikkoja korona-ahdistuksen ja ympäristöahdistuksen suhteista. Laajempi tarkastelu aiheesta löytyy maaliskuun luentovideostani , josta on nyt saatavilla myös tiivistetty englanninkielinen versio . Tässä tekstissä tuon esiin muutaman omakohtaisen havainnon kevään ajalta. Lopuksi mainitsen linkkejä, joista löytyy lisätietoa aihepiiristä. Asioita, joita olen oppinut ympäristöahdistuksesta koronakriisin vuoksi 1. Asiat, jotka tiedät, mutta joita et halua ajatella. Olen huomannut, että minulla on näitä paljon koronakriisin suhteen. Esimerkiksi: helmikuun loppupuoliskolla tajusin, että virus tulee leviämään ympäri maailmaa, koska sitä on ollut niin valtavasti Italiassa, jossa käy matkailijoita kaikkialta. Aloitin valmistautumisen, mutta en kuitenkaan halunnut ajatella konkreettisesti kaikkia niitä seurauksia, joita viruskriisistä tulee koittamaan. Helpointa oli ottaa pakollisimmat asiat huomioon ja varautua niihin. Arvelen, että sama ...

Unkarin luterilaisen kirkon ulkoasiain osaston työntekijä Klára Balicza haastatteli minua lehtijuttua varten. Tässä suomenkielinen versio vastauksistani. 1. Olet pitkään tutkinut ilmastonmuutoksen psykososiaalisia ulottovuuksia ja nimen omaan ympäristöahdistusta. Mitä se ilmiö lyhyesti tarkoittaa ja miten nykyinen tilanne liittyy siihen? Ihmisillä on monenlaisia vaikeita tunteita ja tuntemuksia ympäristökriisiin liittyen. Näitä ei läheskään aina tunnisteta, mutta ne vaikuttavat ihmisten käytökseen ja hyvinvoinnin määrään. Ympäristöahdistus (engl. eco-anxiety) on yleisnimi tällaisille tuntemuksille. Ilmastoahdistus on vuorostaan se osa ympäristöahdistuksesta, joka liittyy vahvasti juuri ilmastoasioihin. Ympäristöahdistukseen voi liittyä paitsi mahdollisia ahdistusoireita, myös stressiä, pelkoa, surua ja syyllisyyttä, tapauksesta riippuen. Ärtymyksen ja suuttumuksen tunteet ovat myös yleisiä. Nykyinen koronakriisi aiheuttaa ihmisissä monia samanlaisia tunteita. Lisäksi ympäristökri...

Talvella 2020 pidettiin dos. Panu Pihkalan johdolla Helsingin yliopistossa luentosarja Ympäristöahdistus: tieteidenvälisiä näkökulmia (Avoin yliopisto & Teologinen tiedekunta). Luentovideot ovat raakaversioina katsottavissa alla löytyvien linkkien kautta. Myöhemmin vuonna 2020 videot on tarkoitus editoida ja lisätä Avoimen yliopiston Youtube-kanavalle. 1. Johdanto: Ympäristöahdistus ennen ja nyt (14.1.2020) Dos. Pihkala: Mitä ympäristöahdistuksella tarkoitetaan? - erilaiset määritelmät - ahdistus-sanan eri merkityssisällöt Ympäristötieteen yliopistonlehtori Risto Willamo: Ympäristöahdistus: Miten löytää huojennusta sortumatta vähättelyyn? https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/36d1766f-6ac3-4a60-ac7b-2b63e475adc6 2. Ympäristötunteet ja ympäristöahdistus (21.1.) Dos. Pihkala: Ympäristötunteet ja ympäristöahdistus - huoli, pelko, ahdistus - suru, luopuminen, muutos - Sitran kansalaiskysely Ilmastonmuutos ja tunteet (2019) Filosofi Elisa Aaltola: Lajihäpeä ja ilma...

Koronavirus aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä vaikutuksia, joista voi halutessaan käyttää yleisnimitystä korona-ahdistus.  Tarkemmin määriteltyjä muotoja ovat - stressi - pelko - jopa kauhu ja paniikki - tarkemmin määritellyt ahdistusoireet - järkytys, shokki, traumat eri muodoissaan - menetyksen tunteet, suru - ylivirittyneisyys, levottomuus, hermostuneisuus - vihaisuus, turhautuminen Kuten kaikki kriisit, myös koronakriisi sisältää kärsimyksen lisäksi muutoksen mahdollisuuksia. Yksi keskeinen coping-keino koronakriisin suhteen onkin hyvien asioiden voimistaminen sellaisella tavalla, joka ei kuitenkaan ole ongelmien vähättelyä. Koronakriisi on tuonut mukanaan myös esimerkiksi lisääntynyttä aikaa läheisten kanssa, suurempaa yhteisöllisyyttä ja kasvanutta luonnossa liikkumista. Tutkin työkseni ympäristöasioiden psykososiaalisia ulottuvuuksia. Olennainen osa työtäni on globaalien, ahdistusta aiheuttavien ongelmien tarkastelu. Korona-ahdistus asettuu ymp...

”Hätäapu” ja näyteosa laajemmasta materiaalista , joka julkaistaan Biologian ja maantiedon opettajien liiton (BMOL) Toivoa ja toimintaa -hankkeen internetsivuilla talvikaudella 2019-2020:   www.toivoajatoimintaa.fi (tulossa) Laajempi materiaali sisältää akateemisen tausta-artikkelin ”Ilmastokasvatus ja tunteet” (Pihkala 2019a) ja monenlaisia käytännön tehtäviä. Tehtävät liittyvät myös muihin globaalikasvatuksen haasteisiin. Tekijöinä lisäksi Pinja Sipari ja Eeva Kemppainen. Tarkoitettu kasvattajille (laajasti ottaen, sisältäen esim. opettajat) ja heidän kauttaan eri ikäisille. BMOL:n hankkeen kohderyhmänä etenkin yläkoulut ja lukiot. Monia materiaalin osia voi soveltaa esim. alakouluihin ja yliopistoihin. Teksti käyttää ”opiskelija”-sanaa, mutta laadinnassa on ajateltu etenkin varhaisnuoria ja nuoria. Tärkeimpiä lähtökohtia - Lapsilähtöisyys (opiskelijalähtöisyys) Lähtökohtana tulee olla lapsen/nuoren oma tilanne. Aikuisen tehtävänä on kuulostel...