Korona-ahdistus


Koronavirus aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä vaikutuksia, joista voi halutessaan käyttää yleisnimitystä korona-ahdistus. 

Tarkemmin määriteltyjä muotoja ovat
- stressi
- pelko
- jopa kauhu ja paniikki
- tarkemmin määritellyt ahdistusoireet
- järkytys, shokki, traumat eri muodoissaan
- menetyksen tunteet, suru
- ylivirittyneisyys, levottomuus, hermostuneisuus
- vihaisuus, turhautuminen

Kuten kaikki kriisit, myös koronakriisi sisältää kärsimyksen lisäksi muutoksen mahdollisuuksia. Yksi keskeinen coping-keino koronakriisin suhteen onkin hyvien asioiden voimistaminen sellaisella tavalla, joka ei kuitenkaan ole ongelmien vähättelyä. Koronakriisi on tuonut mukanaan myös esimerkiksi lisääntynyttä aikaa läheisten kanssa, suurempaa yhteisöllisyyttä ja kasvanutta luonnossa liikkumista.

Tutkin työkseni ympäristöasioiden psykososiaalisia ulottuvuuksia. Olennainen osa työtäni on globaalien, ahdistusta aiheuttavien ongelmien tarkastelu. Korona-ahdistus asettuu ympäristöahdistuksen, ilmastoahdistuksen ja ydinsota-ahdistuksen seuraan. Tämän osaamisen perusteella olen tarkastellut korona-ahdistukseen liittyviä seikkoja, teorioita ja ohjemateriaaleja.

Toistaiseksi kattavin tietopakettini aiheesta on tunnin luento, jossa vertaan korona-ahdistusta ja ympäristöahdistusta. Luento on katsottavissa Avoimen yliopiston kautta ja sen diat löytyvät myös Slidesharesta. Luento pidettiin osana Helsingin yliopiston luentosarjaa Ympäristöahdistus: tieteidenvälisiä näkökulmia.

Toivoa ja toimintaa –nimisessä hankkeessa olemme luoneet materiaaleja globaalikysymysten käsittelemiseksi etenkin yläasteilla ja lukioissa. Tunteiden käsittely on yksi pääteemoista. Monet hankkeen materiaalit soveltuvat myös ”korona-tunteiden” jäsentelyyn, johon löydät virikkeitä hankkeen sivuilta.

Korona-tunteiden kanssa pärjäämiseen (coping) luodut materiaalit sisältävät hyvin paljon samoja elementtejä kuin ympäristötunteisiin luodut vinkit. Olen koonnut tämän blogin loppuun linkkejä eräistä korona-coping-vinkeistä. Erityisesti suosittelen seitsemän strategian vinkkilistaa, jonka on laatinut psykologi Jelena Kecmanovic. Kyseisessä tekstissä käsitellään syviä ja samalla käytännöllisiä teemoja ahdistuksen kanssa elämisen suhteen.

Pyrin kirjoittamaan lähitulevaisuudessa lisää korona-ahdistuksen ja ympäristöahdistuksen suhteesta, ja lisään tähän blogiin aikanaan linkkejä tulevista teksteistä. Toistaiseksi pyydän kiinnostuneita tutustumaan yllä mainitun luennon sisältöihin.

Coping with corona anxiety -linkkejä


* Post-traumaattiseen stressiin erikoistuneen yhdysvaltalaisen keskuksen ohjeita
(USA National Center for PSTD)
1. kaikille suunnattu: “Managing Stress Associated with the COVID-19 Virus Outbreak” ​
2. For Providers and Community Leaders​
3. For Health Care Workers

* Yhdysvaltain terveysviranomaisten laaja materiaalipaketti ”Manage anxiety and stress”​
Myös ohjeita karanteenista jo päässeille ihmisille (”For people who have been released from quarantine”)

* THL:n yleisohje suomeksi


Lisäluettavaa erityisen kiinnostuneille / tietyille ryhmille

- kiinnostava kirjoitus laaja-alaisista seikoista, jotka piirtyvät koronakriisin voimistamina hyvinä asioina

- psykologi suosittelee erilaisten skenaarioiden rationaalista tarkastelua. Teksti sisältää harvinaisen osuuden: oman potentiaalisen kuoleman pohtimisen. Aihe on omiaan aiheuttamaan ahdistusta, mutta etenkin riskiryhmiin kuuluville ihmisille tämä teema olisi olennaisen tärkeää käsitellä.
”In the worst of worse scenarios, you also need to ask yourself, if I am facing death and dying, what do I need to do in order to cope? How did other family members approach death and dying before me? How did they cope and what went well and what could be improved?  If I die, how can I best support my family and ensure their survival?”
Olisi tärkeää, että tällaisen pohdintaan olisi tarpeeksi tukea tarjolla.

* Lapsille puhumisesta:

* Maaret Kallion huomioita esim. kontrollin tarpeesta ja korona-ahdistuksesta, HS 19.3.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

10 suositusta ympäristöahdistuneelle

Miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta?

Vinkkejä ilmastotunteiden käsittelyyn