Korona-ahdistus
Koronavirus aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä vaikutuksia,
joista voi halutessaan käyttää yleisnimitystä korona-ahdistus.
Tarkemmin määriteltyjä
muotoja ovat
- stressi
- pelko
- jopa kauhu ja paniikki
- tarkemmin määritellyt ahdistusoireet
- järkytys, shokki, traumat eri muodoissaan
- menetyksen tunteet, suru
- ylivirittyneisyys, levottomuus, hermostuneisuus
- vihaisuus, turhautuminen
Kuten kaikki kriisit, myös koronakriisi sisältää
kärsimyksen lisäksi muutoksen mahdollisuuksia. Yksi keskeinen coping-keino
koronakriisin suhteen onkin hyvien asioiden voimistaminen sellaisella tavalla,
joka ei kuitenkaan ole ongelmien vähättelyä. Koronakriisi on tuonut mukanaan
myös esimerkiksi lisääntynyttä aikaa läheisten kanssa, suurempaa
yhteisöllisyyttä ja kasvanutta luonnossa liikkumista.
Tutkin työkseni ympäristöasioiden psykososiaalisia
ulottuvuuksia. Olennainen osa työtäni on globaalien, ahdistusta aiheuttavien
ongelmien tarkastelu. Korona-ahdistus asettuu ympäristöahdistuksen, ilmastoahdistuksen
ja
ydinsota-ahdistuksen seuraan. Tämän osaamisen perusteella olen tarkastellut korona-ahdistukseen
liittyviä seikkoja, teorioita ja ohjemateriaaleja.
Toistaiseksi kattavin tietopakettini aiheesta on tunnin
luento, jossa vertaan korona-ahdistusta ja ympäristöahdistusta. Luento on
katsottavissa Avoimen yliopiston kautta ja sen diat löytyvät myös Slidesharesta. Luento pidettiin osana
Helsingin yliopiston luentosarjaa Ympäristöahdistus: tieteidenvälisiä näkökulmia.
Toivoa ja toimintaa –nimisessä hankkeessa olemme luoneet
materiaaleja globaalikysymysten käsittelemiseksi etenkin yläasteilla ja
lukioissa. Tunteiden käsittely on yksi pääteemoista. Monet hankkeen materiaalit
soveltuvat myös ”korona-tunteiden” jäsentelyyn, johon löydät virikkeitä
hankkeen sivuilta.
Korona-tunteiden kanssa pärjäämiseen (coping) luodut
materiaalit sisältävät hyvin paljon samoja elementtejä kuin ympäristötunteisiin
luodut vinkit. Olen koonnut tämän blogin loppuun linkkejä eräistä
korona-coping-vinkeistä. Erityisesti suosittelen seitsemän strategian
vinkkilistaa, jonka on laatinut psykologi Jelena Kecmanovic. Kyseisessä
tekstissä käsitellään syviä ja samalla käytännöllisiä teemoja ahdistuksen
kanssa elämisen suhteen.
Pyrin kirjoittamaan lähitulevaisuudessa lisää
korona-ahdistuksen ja ympäristöahdistuksen suhteesta, ja lisään tähän blogiin aikanaan
linkkejä tulevista teksteistä. Toistaiseksi pyydän kiinnostuneita tutustumaan
yllä mainitun luennon sisältöihin.
Coping with corona
anxiety -linkkejä
* Post-traumaattiseen stressiin erikoistuneen
yhdysvaltalaisen keskuksen ohjeita
(USA
National Center for PSTD)
1.
kaikille suunnattu: “Managing Stress Associated with the COVID-19 Virus
Outbreak”
2. For
Providers and Community Leaders
3. For
Health Care Workers
* Yhdysvaltain terveysviranomaisten laaja
materiaalipaketti ”Manage anxiety and stress”
Myös
ohjeita karanteenista jo päässeille ihmisille (”For people who have been
released from quarantine”)
* THL:n yleisohje suomeksi
Lisäluettavaa erityisen kiinnostuneille / tietyille ryhmille
* Paul
Veissière: “There is Good News About the Coronavirus”
- kiinnostava kirjoitus laaja-alaisista seikoista, jotka
piirtyvät koronakriisin voimistamina hyvinä asioina
* Tomer
T. Levin: “How to De-Catastrophize Your Anxiety”
- psykologi suosittelee erilaisten skenaarioiden
rationaalista tarkastelua. Teksti sisältää harvinaisen osuuden: oman
potentiaalisen kuoleman pohtimisen. Aihe on omiaan aiheuttamaan ahdistusta,
mutta etenkin riskiryhmiin kuuluville ihmisille tämä teema olisi olennaisen
tärkeää käsitellä.
”In the
worst of worse scenarios, you also need to ask yourself, if I am facing death
and dying, what do I need to do in order to cope? How did other family members
approach death and dying before me? How did they cope and what went well and
what could be improved? If I die, how
can I best support my family and ensure their survival?”
Olisi tärkeää, että tällaisen pohdintaan olisi tarpeeksi
tukea tarjolla.
* Lapsille puhumisesta:
Opetushallitus: Ohjeita opettajalle koronatilanteenkäsittelyyn
WHO:n lyhyt graafinen ohje
* Maaret Kallion huomioita esim. kontrollin tarpeesta ja korona-ahdistuksesta, HS 19.3.
Kommentit
Lähetä kommentti