Ympäristöahdistus ja toivo

Dosentti Panu Pihkalan lausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle  Asia: VNS 3/2020 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa Teema: Kestävyysmurroksen arki, kuuleminen 11.6.2021   Kestävyysmurroksen arki ja tunteet   Erilaiset psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat arjen kestävyysmurrokseen. Näitä tekijöitä tarkasteleva psykososiaalinen tutkimus on kansainvälisesti nousussa oleva monitieteellinen tutkimusala. [1] Aiheeseen liittyy monimutkaisia kysymyksiä muutoksista, motivaatiosta ja päätöksenteosta. Tiivistetysti voidaan sanoa, että ihmiset kaipaavat ulospääsyä syyllisyyden tunteista ja toivovat sosiaalisen hyväksynnän kokemusta.   Lausuntoni tarkastelukulma liittyy tunteisiin ja psykososiaaliseen ympäristötutkimukseen. Valiokunta mainitsee jo kysymyksenasettelussaan monia ympäristötunteita: toivon, osallisuuden ja motivaation tunteet. Lis...

Talvella 2020 pidettiin dos. Panu Pihkalan johdolla Helsingin yliopistossa luentosarja Ympäristöahdistus: tieteidenvälisiä näkökulmia (Avoin yliopisto & Teologinen tiedekunta). Luentovideot ovat raakaversioina katsottavissa alla löytyvien linkkien kautta. Myöhemmin vuonna 2020 videot on tarkoitus editoida ja lisätä Avoimen yliopiston Youtube-kanavalle. 1. Johdanto: Ympäristöahdistus ennen ja nyt (14.1.2020) Dos. Pihkala: Mitä ympäristöahdistuksella tarkoitetaan? - erilaiset määritelmät - ahdistus-sanan eri merkityssisällöt Ympäristötieteen yliopistonlehtori Risto Willamo: Ympäristöahdistus: Miten löytää huojennusta sortumatta vähättelyyn? https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/36d1766f-6ac3-4a60-ac7b-2b63e475adc6 2. Ympäristötunteet ja ympäristöahdistus (21.1.) Dos. Pihkala: Ympäristötunteet ja ympäristöahdistus - huoli, pelko, ahdistus - suru, luopuminen, muutos - Sitran kansalaiskysely Ilmastonmuutos ja tunteet (2019) Filosofi Elisa Aaltola: Lajihäpeä ja ilma...

”Hätäapu” ja näyteosa laajemmasta materiaalista , joka julkaistaan Biologian ja maantiedon opettajien liiton (BMOL) Toivoa ja toimintaa -hankkeen internetsivuilla talvikaudella 2019-2020:   www.toivoajatoimintaa.fi (tulossa) Laajempi materiaali sisältää akateemisen tausta-artikkelin ”Ilmastokasvatus ja tunteet” (Pihkala 2019a) ja monenlaisia käytännön tehtäviä. Tehtävät liittyvät myös muihin globaalikasvatuksen haasteisiin. Tekijöinä lisäksi Pinja Sipari ja Eeva Kemppainen. Tarkoitettu kasvattajille (laajasti ottaen, sisältäen esim. opettajat) ja heidän kauttaan eri ikäisille. BMOL:n hankkeen kohderyhmänä etenkin yläkoulut ja lukiot. Monia materiaalin osia voi soveltaa esim. alakouluihin ja yliopistoihin. Teksti käyttää ”opiskelija”-sanaa, mutta laadinnassa on ajateltu etenkin varhaisnuoria ja nuoria. Tärkeimpiä lähtökohtia - Lapsilähtöisyys (opiskelijalähtöisyys) Lähtökohtana tulee olla lapsen/nuoren oma tilanne. Aikuisen tehtävänä on kuulostel...

Sitran tuoreen ilmastonmuutos ja tunteet -kyselyn  tuloksissa  riittää perkaamista pitkäksi aikaa. Osallistuin itse kyselyn suunnittelussa erilaisten tunteiden nimeämiseen ja niihin liittyvän dynamiikan pohtimiseen, yhdessä toisten asiantuntijoiden kanssa. Nyt käsillä on mielenkiintoista dataa siitä, miten ihmiset itse arvioivat kokemuksiaan. Se ei toki kerro kaikkea, vaan syvempiäkin haastattelututkimuksia tarvittaisiin, mutta kysely tarjoaa kuitenkin paljon tärkeää tietoa. Kyselyn  uutisoinnissa  on painotettu sitä, että ilmastoahdistus on johtanut toimintaan (esim.  Helsingin Sanomat ). Tätä on selvästi usein tapahtunut.  Sitra itse  (etenkin Markus Terho) on viisaasti korostanut, että monenlaiset tunteet ovat luonnollisia, eikä pidä ylikorostaa ”myönteisten” tunteiden tärkeyttä ”kielteisten” kustannuksella. On tärkeää kuitenkin huomata, että kysely kertoo myös, että ahdistus ei aina johda toimintaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia pelkotiloja sa...

Suurella kiitollisuudella vastaanotan Sivistyspalkinnon 2018. Tässä sen kunniaksi kolme ideaa, jotka ovat vapaasti käytettävissä. 1. Ympäristötoivon palsta Kuka nostaisi esiin onnistumisia ympäristötyössä? Toivon merkkejä on paljon, mutta ne jäävät usein sivuun päivittäisestä uutisvirrasta. Tässä idea erilaisille medioille: säännöllisesti ilmestyvä Ympäristötoivon palsta, jossa tuodaan esiin pieniä ja suuria onnistumisia.  (Puhuin tästä myös Vox Helsinki -illassa 7.11.2018, jonka voi katsoa videolta .) 2. Ympäristösurun nauha Ympäristösurua on monenlaista: joku suree eläimen tai kokonaisen lajin kuolemaa, toinen murehtii ilmastonmuutoksen seurauksia. Surua helpottaa se, jos sen voi tuoda julki. Ihmisyhteisöt ovat ikiaikaisesti kehittäneet tapoja surun yhteisölliseksi käsittelemiseksi. Ympäristösurun nauha on yksi keino tähän. Voit kiinnittää käsivarteen tai rintaan tummanvihreän surunauhan merkiksi siitä, että koet ympäristösurua. Nauha auttaa Sinua ilmaisemaa...