Ympäristöahdistus ja toivo

Unkarin luterilaisen kirkon ulkoasiain osaston työntekijä Klára Balicza haastatteli minua lehtijuttua varten. Tässä suomenkielinen versio vastauksistani. 1. Olet pitkään tutkinut ilmastonmuutoksen psykososiaalisia ulottovuuksia ja nimen omaan ympäristöahdistusta. Mitä se ilmiö lyhyesti tarkoittaa ja miten nykyinen tilanne liittyy siihen? Ihmisillä on monenlaisia vaikeita tunteita ja tuntemuksia ympäristökriisiin liittyen. Näitä ei läheskään aina tunnisteta, mutta ne vaikuttavat ihmisten käytökseen ja hyvinvoinnin määrään. Ympäristöahdistus (engl. eco-anxiety) on yleisnimi tällaisille tuntemuksille. Ilmastoahdistus on vuorostaan se osa ympäristöahdistuksesta, joka liittyy vahvasti juuri ilmastoasioihin. Ympäristöahdistukseen voi liittyä paitsi mahdollisia ahdistusoireita, myös stressiä, pelkoa, surua ja syyllisyyttä, tapauksesta riippuen. Ärtymyksen ja suuttumuksen tunteet ovat myös yleisiä. Nykyinen koronakriisi aiheuttaa ihmisissä monia samanlaisia tunteita. Lisäksi ympäristökri...

Koronavirus aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä vaikutuksia, joista voi halutessaan käyttää yleisnimitystä korona-ahdistus.  Tarkemmin määriteltyjä muotoja ovat - stressi - pelko - jopa kauhu ja paniikki - tarkemmin määritellyt ahdistusoireet - järkytys, shokki, traumat eri muodoissaan - menetyksen tunteet, suru - ylivirittyneisyys, levottomuus, hermostuneisuus - vihaisuus, turhautuminen Kuten kaikki kriisit, myös koronakriisi sisältää kärsimyksen lisäksi muutoksen mahdollisuuksia. Yksi keskeinen coping-keino koronakriisin suhteen onkin hyvien asioiden voimistaminen sellaisella tavalla, joka ei kuitenkaan ole ongelmien vähättelyä. Koronakriisi on tuonut mukanaan myös esimerkiksi lisääntynyttä aikaa läheisten kanssa, suurempaa yhteisöllisyyttä ja kasvanutta luonnossa liikkumista. Tutkin työkseni ympäristöasioiden psykososiaalisia ulottuvuuksia. Olennainen osa työtäni on globaalien, ahdistusta aiheuttavien ongelmien tarkastelu. Korona-ahdistus asettuu ymp...