Ympäristöahdistus ja toivo

Sitran tuoreen ilmastonmuutos ja tunteet -kyselyn  tuloksissa  riittää perkaamista pitkäksi aikaa. Osallistuin itse kyselyn suunnittelussa erilaisten tunteiden nimeämiseen ja niihin liittyvän dynamiikan pohtimiseen, yhdessä toisten asiantuntijoiden kanssa. Nyt käsillä on mielenkiintoista dataa siitä, miten ihmiset itse arvioivat kokemuksiaan. Se ei toki kerro kaikkea, vaan syvempiäkin haastattelututkimuksia tarvittaisiin, mutta kysely tarjoaa kuitenkin paljon tärkeää tietoa. Kyselyn  uutisoinnissa  on painotettu sitä, että ilmastoahdistus on johtanut toimintaan (esim.  Helsingin Sanomat ). Tätä on selvästi usein tapahtunut.  Sitra itse  (etenkin Markus Terho) on viisaasti korostanut, että monenlaiset tunteet ovat luonnollisia, eikä pidä ylikorostaa ”myönteisten” tunteiden tärkeyttä ”kielteisten” kustannuksella. On tärkeää kuitenkin huomata, että kysely kertoo myös, että ahdistus ei aina johda toimintaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia pelkotiloja sa...

STT julkaisi 12.3. uutisen ilmastokyselystä, jonka energiayhtiö Loiste oli tuottanut Taloustutkimuksen kautta. Myös minua haastateltiin STT:n uutiseen. Esitän tässä blogissa muutaman tarkemman huomion. Kooste kyselyn tuloksista löytyy tästä linkistä . Viittaan kirjoituksessani koosteen dioihin. Kysely oli yksi ensimmäisistä, joissa kysyttiin suoraan ahdistuksen ja syyllisyyden määrää (diat 7-9). Tulokset ovat kiinnostavia, mutta paljon jää myös avoimeksi. Ihmisryhmät , joiden parissa ahdistusta esiintyy erityisen paljon, vastaavat suurelta osin kansainvälisen tutkimuksen tuloksia (esim. Searle & Gow 2010 ). Kotona olevien vanhempien ahdistuneisuutta kasvattaa mitä ilmeisimmin huoli lasten tulevaisuudesta. Suomessa Ilmastovanhemmat ry. on nostanut ansiokkaasti esiin ilmastonmuutoksen aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta. STT:n uutiseen päätyi kommenttini siitä, että yrittäjien ja johtavassa asemassa olevien piirtyminen esiin on hivenen uutta. Vaikuttaa siltä, että i...