Puhekalenteri kevät 2019


Panu Pihkalan puhekalenteri (avoimet tilaisuudet) keväälle 2019. Muutokset mahdollisia.
(päivitetty 11.2.)

pe 15.2. Tampere klo 12
Nuoret ja ilmastonmuutos: toivoa ja toimijuutta (klo 12.15 - 15)
Tampereen yliopisto, Linna-rakennus, ls K103
12.15-13: Panu Pihkala: Ilmastoahdistus ja nuoret


ti 19.2. Puotilan kappeli klo 14
Puotilan kappelin olohuone, tapahtuma-aika 13-16, esitelmä klo 14
Ympäristönmuutos ja toivo
https://www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta/artikkelit/puotilanolohuone

to 21.2. Tampere klo 14 (tapahtuma 12-16)
Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi, kutsutilaisuus, paikkoja voi tiedustella osoitteesta: 
http://pilkahdus.fi/etusivu
Mukana myös esim. Juha Hurme
Oma puheenvuoroni: Ympäristöahdistus voimavarana

ke 27.2. Turku klo 18-20
Mystiikkaa tosielämän tarpeisiin –luentosarja: aiheena Ympäristöahdistus ja toivo
https://www.turunseurakunnat.fi/tapahtumat/2019-02-27/mystiikkaa-tosielaman-tarpeisiin

ke 20.3. Viikin kirkko, Malmin srk, klo 19

ke 27.3. Tampere, iltatilaisuus (18-20)
Luonto-Liitto, yhteistyössä muiden tahojen kanssa
aiheena ympäristöahdistuksen käsittely etenkin traumateorioiden valossa
kutsuttuna puhujana myös yliopistotutkija Antti Saari (TamY)

su 31.3. Kulosaaren kirkko (TBC)

ti 9.4. Salon kirjasto klo 17
TasausKohtuusPaja, aiheena ilmastoahdistus, ylikulutus ja toivo
http://www.salo.fi/attachements/2018-12-20T15-07-44141.pdf

ke 17.4. Paavalin seurakunta
Isosti ilmastosta –tapahtuma
https://issuu.com/jani.kasma/docs/paavali2019_kevat_issuu

la 25.-su 26.5. Maailma kylässä –festarit, Helsinki
erilaisia sessioita

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

10 suositusta ympäristöahdistuneelle

Älä koe itseäsi heikoksi tai epäonnistuneeksi, jos tunnet ympäristöahdistusta. On ymmärrettävää, jos monet vaikeat tunteet tuntuvat noloilta, sillä yhteiskunnassamme pelätään tällaisten tunteiden kokemista. Vaikeat tunteet eivät kuitenkaan ole heikkoutta, vaan terveyttä ja vahvuuksia. Olet tehnyt terveen tilannearvion, jos maailman ongelmien suuruus huolestuttaa sinua. Arvosta ja kunnioita ympäristöahdistustasi. On arvokasta, että olet onnistunut säilyttämään herkkyyttä maailman kivulle. Se merkitsee sitä, että voit kokea myös enemmän iloa, sillä et ole turtunut. Mutta kunnioita ahdistusta siinäkin mielessä, että pidät siihen sopivan etäisyyden. Kannattaa uskaltaa uida tunteiden meressä, mutta ei kannata sukeltaa jatkuvasti pohjamutiin. Et ole yksin. Älä myöskään jää yksin. On lohdullista, että meitä ympäristöahdistuneita on paljon. Toistaiseksi emme usein ole vain löytäneet toisiamme, koska yhteisöissämme ei ole ollut helppoa tunnustaa näitä tunteita. Nyt ovia on auki. Etsi tai
Lue lisää

Miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta?

1. Koe myötätuntoa itseäsi kohtaan: on ymmärrettävää, että tämä aihe on vaikea. On vaikeaa, että lasten kanssa joutuu käsittelemään tällaista aihetta. Mutta emme voi valita sitä maailmanaikaa, jossa elämme. Nykyaikana on pakko käsitellä ilmastonmuutosta myös lasten kanssa, sopivana hetkenä ja sopivassa ikävaiheessa. 2. Vietä ensin aikaa omien tunteidesi ja näkemystesi äärellä . Se, mitä itse tunnemme ja ajattelemme, vaikuttaa paljon siihen, miten käsittelemme asiaa. On olennaisen tärkeää, että aikuinen kuulostelee riittävän paljon itseään. Mitä minä tunnen? Koenko toivoa tai epätoivoa? Mitä ajattelen yksilön vastuusta suhteessa yhteiskunnan vastuuseen? Onko pienillä teoilla mielestäni merkitystä? Aikuisille on tarjolla omaa tukimateriaalia. Tätä olisi hyvä suomentaa lisää. Suomeksi on tarjolla ” 10 suositusta ympäristöahdistuneelle ”, jota voi käyttää soveltuvin osin, vaikkei kokisikaan olevansa kovin ahdistunut. Englanniksi suosittelen Australian psykologijärjestön
Lue lisää

Vinkkejä ilmastotunteiden käsittelyyn

Kuva
”Hätäapu” ja näyteosa laajemmasta materiaalista , joka julkaistaan Biologian ja maantiedon opettajien liiton (BMOL) Toivoa ja toimintaa -hankkeen internetsivuilla talvikaudella 2019-2020:   www.toivoajatoimintaa.fi (tulossa) Laajempi materiaali sisältää akateemisen tausta-artikkelin ”Ilmastokasvatus ja tunteet” (Pihkala 2019a) ja monenlaisia käytännön tehtäviä. Tehtävät liittyvät myös muihin globaalikasvatuksen haasteisiin. Tekijöinä lisäksi Pinja Sipari ja Eeva Kemppainen. Tarkoitettu kasvattajille (laajasti ottaen, sisältäen esim. opettajat) ja heidän kauttaan eri ikäisille. BMOL:n hankkeen kohderyhmänä etenkin yläkoulut ja lukiot. Monia materiaalin osia voi soveltaa esim. alakouluihin ja yliopistoihin. Teksti käyttää ”opiskelija”-sanaa, mutta laadinnassa on ajateltu etenkin varhaisnuoria ja nuoria. Tärkeimpiä lähtökohtia - Lapsilähtöisyys (opiskelijalähtöisyys) Lähtökohtana tulee olla lapsen/nuoren oma tilanne. Aikuisen tehtävänä on kuulostella, mitä
Lue lisää