Tekstit

Korona-ahdistus

Koronavirus aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä vaikutuksia, joista voi halutessaan käyttää yleisnimitystä korona-ahdistus.  Tarkemmin määriteltyjä muotoja ovat - stressi - pelko - jopa kauhu ja paniikki - tarkemmin määritellyt ahdistusoireet - järkytys, shokki, traumat eri muodoissaan - menetyksen tunteet, suru - ylivirittyneisyys, levottomuus, hermostuneisuus - vihaisuus, turhautuminen Kuten kaikki kriisit, myös koronakriisi sisältää kärsimyksen lisäksi muutoksen mahdollisuuksia. Yksi keskeinen coping-keino koronakriisin suhteen onkin hyvien asioiden voimistaminen sellaisella tavalla, joka ei kuitenkaan ole ongelmien vähättelyä. Koronakriisi on tuonut mukanaan myös esimerkiksi lisääntynyttä aikaa läheisten kanssa, suurempaa yhteisöllisyyttä ja kasvanutta luonnossa liikkumista. Tutkin työkseni ympäristöasioiden psykososiaalisia ulottuvuuksia. Olennainen osa työtäni on globaalien, ahdistusta aiheuttavien ongelmien tarkastelu. Korona-ahdistus asettuu ymp...

Vinkkejä ilmastotunteiden käsittelyyn

Kuva
”Hätäapu” ja näyteosa laajemmasta materiaalista , joka julkaistaan Biologian ja maantiedon opettajien liiton (BMOL) Toivoa ja toimintaa -hankkeen internetsivuilla talvikaudella 2019-2020:   www.toivoajatoimintaa.fi (tulossa) Laajempi materiaali sisältää akateemisen tausta-artikkelin ”Ilmastokasvatus ja tunteet” (Pihkala 2019a) ja monenlaisia käytännön tehtäviä. Tehtävät liittyvät myös muihin globaalikasvatuksen haasteisiin. Tekijöinä lisäksi Pinja Sipari ja Eeva Kemppainen. Tarkoitettu kasvattajille (laajasti ottaen, sisältäen esim. opettajat) ja heidän kauttaan eri ikäisille. BMOL:n hankkeen kohderyhmänä etenkin yläkoulut ja lukiot. Monia materiaalin osia voi soveltaa esim. alakouluihin ja yliopistoihin. Teksti käyttää ”opiskelija”-sanaa, mutta laadinnassa on ajateltu etenkin varhaisnuoria ja nuoria. Tärkeimpiä lähtökohtia - Lapsilähtöisyys (opiskelijalähtöisyys) Lähtökohtana tulee olla lapsen/nuoren oma tilanne. Aikuisen tehtävänä on kuulostel...

Sitran kysely ilmastotunteista

Sitran tuoreen ilmastonmuutos ja tunteet -kyselyn  tuloksissa  riittää perkaamista pitkäksi aikaa. Osallistuin itse kyselyn suunnittelussa erilaisten tunteiden nimeämiseen ja niihin liittyvän dynamiikan pohtimiseen, yhdessä toisten asiantuntijoiden kanssa. Nyt käsillä on mielenkiintoista dataa siitä, miten ihmiset itse arvioivat kokemuksiaan. Se ei toki kerro kaikkea, vaan syvempiäkin haastattelututkimuksia tarvittaisiin, mutta kysely tarjoaa kuitenkin paljon tärkeää tietoa. Kyselyn  uutisoinnissa  on painotettu sitä, että ilmastoahdistus on johtanut toimintaan (esim.  Helsingin Sanomat ). Tätä on selvästi usein tapahtunut.  Sitra itse  (etenkin Markus Terho) on viisaasti korostanut, että monenlaiset tunteet ovat luonnollisia, eikä pidä ylikorostaa ”myönteisten” tunteiden tärkeyttä ”kielteisten” kustannuksella. On tärkeää kuitenkin huomata, että kysely kertoo myös, että ahdistus ei aina johda toimintaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia pelkotiloja sa...

Ilmastoahdistus ja tuore kysely

STT julkaisi 12.3. uutisen ilmastokyselystä, jonka energiayhtiö Loiste oli tuottanut Taloustutkimuksen kautta. Myös minua haastateltiin STT:n uutiseen. Esitän tässä blogissa muutaman tarkemman huomion. Kooste kyselyn tuloksista löytyy tästä linkistä . Viittaan kirjoituksessani koosteen dioihin. Kysely oli yksi ensimmäisistä, joissa kysyttiin suoraan ahdistuksen ja syyllisyyden määrää (diat 7-9). Tulokset ovat kiinnostavia, mutta paljon jää myös avoimeksi. Ihmisryhmät , joiden parissa ahdistusta esiintyy erityisen paljon, vastaavat suurelta osin kansainvälisen tutkimuksen tuloksia (esim. Searle & Gow 2010 ). Kotona olevien vanhempien ahdistuneisuutta kasvattaa mitä ilmeisimmin huoli lasten tulevaisuudesta. Suomessa Ilmastovanhemmat ry. on nostanut ansiokkaasti esiin ilmastonmuutoksen aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta. STT:n uutiseen päätyi kommenttini siitä, että yrittäjien ja johtavassa asemassa olevien piirtyminen esiin on hivenen uutta. Vaikuttaa siltä, että i...

Lyhyt kommentti hoivakriisiin

”Minulle erityisen läheinen on kysymys terveydenhuollon arvopohjasta ja eettisyydestä. Näen paljon huolestuttavia merkkejä hoitojärjestelmän pohjan rapautumisesta sekä jonkinlaisen piittaamattomuuden ja häikäilemättömän vahvemman oikeuden periaatteen tunkeutumisesta terveydenhuoltoon. Silti en ole menettänyt uskoani sen kykyyn uudistua ja löytää omista perusteistaan vastuullinen tapa edetä huomiseen. Mutta välillä tämä usko horjuu. Silloin olen kiusauksissa ajatella, että kaikki murenee käsistä ja että ahneus voittaa aina lähimmäisenrakkauden. Se on paha tunne, joka helposti antaa periksi epätoivolle.” (Kirjoittanut vuonna 2004 Martti Lindqvist, kirjassa Toivosta ja epätoivosta , s. 38-39) Terveydenhuollon kriisissä ja ekokriisissä on samankaltaisuuksia ihmismielen osalta. Molemmissa on kyse asioista, joista me nykyihmiset olemme kyllä kuulleet, mutta joita emme mielellämme ajattelisi, ellei meidän ole pakko. He, jotka eivät vielä itse kärsi ongelmista (joko henkilökohtaisesti tai l...

Puhekalenteri kevät 2019

Panu Pihkalan puhekalenteri (avoimet tilaisuudet) keväälle 2019. Muutokset mahdollisia. (päivitetty 11.2.) pe 15.2. Tampere klo 12 Nuoret ja ilmastonmuutos: toivoa ja toimijuutta (klo 12.15 - 15) Tampereen yliopisto, Linna-rakennus, ls K103 12.15-13: Panu Pihkala: Ilmastoahdistus ja nuoret ti 19.2. Puotilan kappeli klo 14 Puotilan kappelin olohuone, tapahtuma-aika 13-16, esitelmä klo 14 Ympäristönmuutos ja toivo https://www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta/artikkelit/puotilanolohuone to 21.2. Tampere klo 14 (tapahtuma 12-16) Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi, kutsutilaisuus, paikkoja voi tiedustella osoitteesta:  http://pilkahdus.fi/etusivu Mukana myös esim. Juha Hurme Oma puheenvuoroni: Ympäristöahdistus voimavarana ke 27.2. Turku klo 18-20 Mystiikkaa tosielämän tarpeisiin –luentosarja: aiheena Ympäristöahdistus ja toivo https://www.turunseurakunnat.fi/tapahtumat/2019-02-27/mystiikkaa-tosielaman-tarpeisiin ke 20.3. Viikin ...