Ympäristöahdistus ja toivo

Unkarin luterilaisen kirkon ulkoasiain osaston työntekijä Klára Balicza haastatteli minua lehtijuttua varten. Tässä suomenkielinen versio vastauksistani. 1. Olet pitkään tutkinut ilmastonmuutoksen psykososiaalisia ulottovuuksia ja nimen omaan ympäristöahdistusta. Mitä se ilmiö lyhyesti tarkoittaa ja miten nykyinen tilanne liittyy siihen? Ihmisillä on monenlaisia vaikeita tunteita ja tuntemuksia ympäristökriisiin liittyen. Näitä ei läheskään aina tunnisteta, mutta ne vaikuttavat ihmisten käytökseen ja hyvinvoinnin määrään. Ympäristöahdistus (engl. eco-anxiety) on yleisnimi tällaisille tuntemuksille. Ilmastoahdistus on vuorostaan se osa ympäristöahdistuksesta, joka liittyy vahvasti juuri ilmastoasioihin. Ympäristöahdistukseen voi liittyä paitsi mahdollisia ahdistusoireita, myös stressiä, pelkoa, surua ja syyllisyyttä, tapauksesta riippuen. Ärtymyksen ja suuttumuksen tunteet ovat myös yleisiä. Nykyinen koronakriisi aiheuttaa ihmisissä monia samanlaisia tunteita. Lisäksi ympäristökri...

Talvella 2020 pidettiin dos. Panu Pihkalan johdolla Helsingin yliopistossa luentosarja Ympäristöahdistus: tieteidenvälisiä näkökulmia (Avoin yliopisto & Teologinen tiedekunta). Luentovideot ovat raakaversioina katsottavissa alla löytyvien linkkien kautta. Myöhemmin vuonna 2020 videot on tarkoitus editoida ja lisätä Avoimen yliopiston Youtube-kanavalle. 1. Johdanto: Ympäristöahdistus ennen ja nyt (14.1.2020) Dos. Pihkala: Mitä ympäristöahdistuksella tarkoitetaan? - erilaiset määritelmät - ahdistus-sanan eri merkityssisällöt Ympäristötieteen yliopistonlehtori Risto Willamo: Ympäristöahdistus: Miten löytää huojennusta sortumatta vähättelyyn? https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/36d1766f-6ac3-4a60-ac7b-2b63e475adc6 2. Ympäristötunteet ja ympäristöahdistus (21.1.) Dos. Pihkala: Ympäristötunteet ja ympäristöahdistus - huoli, pelko, ahdistus - suru, luopuminen, muutos - Sitran kansalaiskysely Ilmastonmuutos ja tunteet (2019) Filosofi Elisa Aaltola: Lajihäpeä ja ilma...

Koronavirus aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä vaikutuksia, joista voi halutessaan käyttää yleisnimitystä korona-ahdistus.  Tarkemmin määriteltyjä muotoja ovat - stressi - pelko - jopa kauhu ja paniikki - tarkemmin määritellyt ahdistusoireet - järkytys, shokki, traumat eri muodoissaan - menetyksen tunteet, suru - ylivirittyneisyys, levottomuus, hermostuneisuus - vihaisuus, turhautuminen Kuten kaikki kriisit, myös koronakriisi sisältää kärsimyksen lisäksi muutoksen mahdollisuuksia. Yksi keskeinen coping-keino koronakriisin suhteen onkin hyvien asioiden voimistaminen sellaisella tavalla, joka ei kuitenkaan ole ongelmien vähättelyä. Koronakriisi on tuonut mukanaan myös esimerkiksi lisääntynyttä aikaa läheisten kanssa, suurempaa yhteisöllisyyttä ja kasvanutta luonnossa liikkumista. Tutkin työkseni ympäristöasioiden psykososiaalisia ulottuvuuksia. Olennainen osa työtäni on globaalien, ahdistusta aiheuttavien ongelmien tarkastelu. Korona-ahdistus asettuu ymp...

”Hätäapu” ja näyteosa laajemmasta materiaalista , joka julkaistaan Biologian ja maantiedon opettajien liiton (BMOL) Toivoa ja toimintaa -hankkeen internetsivuilla talvikaudella 2019-2020:   www.toivoajatoimintaa.fi (tulossa) Laajempi materiaali sisältää akateemisen tausta-artikkelin ”Ilmastokasvatus ja tunteet” (Pihkala 2019a) ja monenlaisia käytännön tehtäviä. Tehtävät liittyvät myös muihin globaalikasvatuksen haasteisiin. Tekijöinä lisäksi Pinja Sipari ja Eeva Kemppainen. Tarkoitettu kasvattajille (laajasti ottaen, sisältäen esim. opettajat) ja heidän kauttaan eri ikäisille. BMOL:n hankkeen kohderyhmänä etenkin yläkoulut ja lukiot. Monia materiaalin osia voi soveltaa esim. alakouluihin ja yliopistoihin. Teksti käyttää ”opiskelija”-sanaa, mutta laadinnassa on ajateltu etenkin varhaisnuoria ja nuoria. Tärkeimpiä lähtökohtia - Lapsilähtöisyys (opiskelijalähtöisyys) Lähtökohtana tulee olla lapsen/nuoren oma tilanne. Aikuisen tehtävänä on kuulostel...

Sitran tuoreen ilmastonmuutos ja tunteet -kyselyn  tuloksissa  riittää perkaamista pitkäksi aikaa. Osallistuin itse kyselyn suunnittelussa erilaisten tunteiden nimeämiseen ja niihin liittyvän dynamiikan pohtimiseen, yhdessä toisten asiantuntijoiden kanssa. Nyt käsillä on mielenkiintoista dataa siitä, miten ihmiset itse arvioivat kokemuksiaan. Se ei toki kerro kaikkea, vaan syvempiäkin haastattelututkimuksia tarvittaisiin, mutta kysely tarjoaa kuitenkin paljon tärkeää tietoa. Kyselyn  uutisoinnissa  on painotettu sitä, että ilmastoahdistus on johtanut toimintaan (esim.  Helsingin Sanomat ). Tätä on selvästi usein tapahtunut.  Sitra itse  (etenkin Markus Terho) on viisaasti korostanut, että monenlaiset tunteet ovat luonnollisia, eikä pidä ylikorostaa ”myönteisten” tunteiden tärkeyttä ”kielteisten” kustannuksella. On tärkeää kuitenkin huomata, että kysely kertoo myös, että ahdistus ei aina johda toimintaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia pelkotiloja sa...

STT julkaisi 12.3. uutisen ilmastokyselystä, jonka energiayhtiö Loiste oli tuottanut Taloustutkimuksen kautta. Myös minua haastateltiin STT:n uutiseen. Esitän tässä blogissa muutaman tarkemman huomion. Kooste kyselyn tuloksista löytyy tästä linkistä . Viittaan kirjoituksessani koosteen dioihin. Kysely oli yksi ensimmäisistä, joissa kysyttiin suoraan ahdistuksen ja syyllisyyden määrää (diat 7-9). Tulokset ovat kiinnostavia, mutta paljon jää myös avoimeksi. Ihmisryhmät , joiden parissa ahdistusta esiintyy erityisen paljon, vastaavat suurelta osin kansainvälisen tutkimuksen tuloksia (esim. Searle & Gow 2010 ). Kotona olevien vanhempien ahdistuneisuutta kasvattaa mitä ilmeisimmin huoli lasten tulevaisuudesta. Suomessa Ilmastovanhemmat ry. on nostanut ansiokkaasti esiin ilmastonmuutoksen aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta. STT:n uutiseen päätyi kommenttini siitä, että yrittäjien ja johtavassa asemassa olevien piirtyminen esiin on hivenen uutta. Vaikuttaa siltä, että i...