Tekstit

Helsingin keskusta 25.4.: Nick Cave ja Elokapina

  Nick Caven keikalla 25.6.24 ja vieressä olevalla mielenosoituksella oli yhteys.   Kävin itsekin osoittamassa mieltä kunnianhimoisemman ympäristöpolitiikan puolesta. Sieltä lipesin keskiluokkaisesti musiikkitaloa kohti keikalle, jonne vanha kunnon Teemu oli saanut hankittua liput. Cave soitti yhdessä Radioheadin basisti Colin Greenwoodin kanssa ja oli pääasiassa harvinaisen hyväntuulinen. Se ei estänyt sisällyttämästä konserttiin erittäin syvällekäyviä kappaleita ja tunnelmia.   Niistä itselleni raastavin ja vaikuttavin oli kahden kappaleen jakso: Sad Waters (1986) ja O Children (2004) . Jälkimmäistä olen joskus viime vuosina kuunnellut silloin kun on pitänyt kokemuksellisesti purkaa maailman lasten tulevaisuuteen liittyvää huolta ja surua. Nyt Cave itsekin liitti kappaleen esipuheessaan juuri siihen: maailman nykytilaan ja aikuisten kyvyttömyyteen suojella lapsia sekä heidän tulevaisuuttaan. Hän kertoi kirjoittaneensa kappaletta katsellessaan omien lasten leikkivän. (Aivan o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle: Kestävyysmurroksen arki ja tunteet

Dosentti Panu Pihkalan lausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle  Asia: VNS 3/2020 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa Teema: Kestävyysmurroksen arki, kuuleminen 11.6.2021   Kestävyysmurroksen arki ja tunteet   Erilaiset psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat arjen kestävyysmurrokseen. Näitä tekijöitä tarkasteleva psykososiaalinen tutkimus on kansainvälisesti nousussa oleva monitieteellinen tutkimusala. [1] Aiheeseen liittyy monimutkaisia kysymyksiä muutoksista, motivaatiosta ja päätöksenteosta. Tiivistetysti voidaan sanoa, että ihmiset kaipaavat ulospääsyä syyllisyyden tunteista ja toivovat sosiaalisen hyväksynnän kokemusta.   Lausuntoni tarkastelukulma liittyy tunteisiin ja psykososiaaliseen ympäristötutkimukseen. Valiokunta mainitsee jo kysymyksenasettelussaan monia ympäristötunteita: toivon, osallisuuden ja motivaation tunteet. Lisäksi arjessa keskei
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tiedotteessa ristivetoa: kommentteja Ilmassa ristivetoa -hankkeen kansalaiskyselystä

  Halutaanko painottaa ristiriitoja vai sitä, mikä on yhteistä? ”Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys?” -hankkeen kansalaiskyselyn tulokset ja tiedote julkaistiin 23.9. Kysely on monin tavoin mielenkiintoinen, mutta harmittelen sitä, että tiedotteessa on haluttu painottaa nimenomaan ristiriitoja. Tulkinnoissa ja tiedotteen otsikoissa on ristivetoa itse kyselytulosten kanssa.   YLE:n pyynnöstä kommentoin itsekin kansalaiskyselyn tuloksia 23.9. uutisissa ja tarkemmin asiasta keskustelee toimittaja Jenni Frilander tekstissään . Monitieteellinen tutkimus ihmisten ympäristökäyttäytymisestä luo perustaa ilmiön tarkastelulle, mutta on selvää, että lisätutkimusta tarvitaan. Tässä blogissa nostan esiin muutaman nähdäkseni olennaisen piirteen kyselystä ja sen tulosten julkistamistavasta. Kyselyn merkittävimmät puutteet liittyvät a) kansalaisvaikuttamisen ja äänestyskäyttäytymisen uupumiseen ilmastotekojen joukosta sekä b) valittujen ilmastotekojen summamuuttujan käyttöön, mutta k
Lähetä kommentti
Lue lisää

Korona-ahdistuksesta ja ympäristöahdistuksesta, osa 2

Tässä blogissa tarkastelen eräitä seikkoja korona-ahdistuksen ja ympäristöahdistuksen suhteista. Laajempi tarkastelu aiheesta löytyy maaliskuun luentovideostani , josta on nyt saatavilla myös tiivistetty englanninkielinen versio . Tässä tekstissä tuon esiin muutaman omakohtaisen havainnon kevään ajalta. Lopuksi mainitsen linkkejä, joista löytyy lisätietoa aihepiiristä. Asioita, joita olen oppinut ympäristöahdistuksesta koronakriisin vuoksi 1. Asiat, jotka tiedät, mutta joita et halua ajatella. Olen huomannut, että minulla on näitä paljon koronakriisin suhteen. Esimerkiksi: helmikuun loppupuoliskolla tajusin, että virus tulee leviämään ympäri maailmaa, koska sitä on ollut niin valtavasti Italiassa, jossa käy matkailijoita kaikkialta. Aloitin valmistautumisen, mutta en kuitenkaan halunnut ajatella konkreettisesti kaikkia niitä seurauksia, joita viruskriisistä tulee koittamaan. Helpointa oli ottaa pakollisimmat asiat huomioon ja varautua niihin. Arvelen, että sama tila
Lähetä kommentti
Lue lisää

Korona ja ympäristöahdistus: eräs haastattelu

Unkarin luterilaisen kirkon ulkoasiain osaston työntekijä Klára Balicza haastatteli minua lehtijuttua varten. Tässä suomenkielinen versio vastauksistani. 1. Olet pitkään tutkinut ilmastonmuutoksen psykososiaalisia ulottovuuksia ja nimen omaan ympäristöahdistusta. Mitä se ilmiö lyhyesti tarkoittaa ja miten nykyinen tilanne liittyy siihen? Ihmisillä on monenlaisia vaikeita tunteita ja tuntemuksia ympäristökriisiin liittyen. Näitä ei läheskään aina tunnisteta, mutta ne vaikuttavat ihmisten käytökseen ja hyvinvoinnin määrään. Ympäristöahdistus (engl. eco-anxiety) on yleisnimi tällaisille tuntemuksille. Ilmastoahdistus on vuorostaan se osa ympäristöahdistuksesta, joka liittyy vahvasti juuri ilmastoasioihin. Ympäristöahdistukseen voi liittyä paitsi mahdollisia ahdistusoireita, myös stressiä, pelkoa, surua ja syyllisyyttä, tapauksesta riippuen. Ärtymyksen ja suuttumuksen tunteet ovat myös yleisiä. Nykyinen koronakriisi aiheuttaa ihmisissä monia samanlaisia tunteita. Lisäksi ympäristökri
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ympäristöahdistus -luentosarjan videot

Talvella 2020 pidettiin dos. Panu Pihkalan johdolla Helsingin yliopistossa luentosarja Ympäristöahdistus: tieteidenvälisiä näkökulmia (Avoin yliopisto & Teologinen tiedekunta). Luentovideot ovat raakaversioina katsottavissa alla löytyvien linkkien kautta. Myöhemmin vuonna 2020 videot on tarkoitus editoida ja lisätä Avoimen yliopiston Youtube-kanavalle. 1. Johdanto: Ympäristöahdistus ennen ja nyt (14.1.2020) Dos. Pihkala: Mitä ympäristöahdistuksella tarkoitetaan? - erilaiset määritelmät - ahdistus-sanan eri merkityssisällöt Ympäristötieteen yliopistonlehtori Risto Willamo: Ympäristöahdistus: Miten löytää huojennusta sortumatta vähättelyyn? https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/36d1766f-6ac3-4a60-ac7b-2b63e475adc6 2. Ympäristötunteet ja ympäristöahdistus (21.1.) Dos. Pihkala: Ympäristötunteet ja ympäristöahdistus - huoli, pelko, ahdistus - suru, luopuminen, muutos - Sitran kansalaiskysely Ilmastonmuutos ja tunteet (2019) Filosofi Elisa Aaltola: Lajihäpeä ja ilma
Lähetä kommentti
Lue lisää

Korona-ahdistus

Koronavirus aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä vaikutuksia, joista voi halutessaan käyttää yleisnimitystä korona-ahdistus.  Tarkemmin määriteltyjä muotoja ovat - stressi - pelko - jopa kauhu ja paniikki - tarkemmin määritellyt ahdistusoireet - järkytys, shokki, traumat eri muodoissaan - menetyksen tunteet, suru - ylivirittyneisyys, levottomuus, hermostuneisuus - vihaisuus, turhautuminen Kuten kaikki kriisit, myös koronakriisi sisältää kärsimyksen lisäksi muutoksen mahdollisuuksia. Yksi keskeinen coping-keino koronakriisin suhteen onkin hyvien asioiden voimistaminen sellaisella tavalla, joka ei kuitenkaan ole ongelmien vähättelyä. Koronakriisi on tuonut mukanaan myös esimerkiksi lisääntynyttä aikaa läheisten kanssa, suurempaa yhteisöllisyyttä ja kasvanutta luonnossa liikkumista. Tutkin työkseni ympäristöasioiden psykososiaalisia ulottuvuuksia. Olennainen osa työtäni on globaalien, ahdistusta aiheuttavien ongelmien tarkastelu. Korona-ahdistus asettuu ympäris
Lähetä kommentti
Lue lisää